Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Parisuhteessa pitää saada olla oma itsensä, päästää tunteet tulvilleen ja höyryä pihalle.

”Se on osatotuus”, sanoo fasilitaattori, kouluttaja ja joogaopettaja Emilia Vasko, joka pyörittää puolisonsa Tommi Kujalan kanssa Kehtoa, henkisen kasvun koulua. 

”On hyvä, että pinnan alla olevat jännitteet tulevat näkyviksi ja että uskaltaa olla oma itsensä”, Vasko jatkaa.

Keinot ja tavat ilmaista itseään vaan voivat olla hyvinkin erilaisia. Jokainen kantaa vastuun omasta käytöksestään. Erimielisyydet ovat Vaskon ja Kujalan mukaan parisuhteissa vääjäämättömiä, mutta riitelyn ei tarvitse olla repivää ja tuhoavaa. On mahdollista kasvaa rakentaviin tapoihin olla eri mieltä. Se on aikuista, kypsää. Kypsyminen onkin lähtöpiste, eikä kypsyä voi yhdessä tai toiselta vaatimalla. 

”Hyvä parisuhde lähtee omasta valmiudesta, nöyryydestä ja rehellisyydestä. Yksilön on uskallettava ottaa parisuhteessa itselleen tilaa”, Vasko toteaa.

Jos esimerkiksi toisen mielestä lomalla olisi mukavaa rentoutua möyrimällä kotipuutarhassa mutta kumppani haluaisi lähteä Anne-tädin mökille, ollaan mahdollisessa ristiriitatilanteessa. Ristiriita purkautuu yleensä kiukkuna, jota on usein mahdotonta taltuttaa yhdessä olemalla. Silloin tarvitaan tilaa. Vasko ehdottaakin yksinoloa.

”Mitä jos kumpikin ottaisi hetken aikaa tutkiakseen, miltä minusta oikeasti tuntuu ja missä nyt menen, ennen kuin lähtee suin päin yhteiseen lomanviettoon toisen kanssa?”

Kun osapuolet ovat varmoja mielipiteistään, he eivät hae toiselta hyväksyntää niiden kautta. Oma mielipide ei poista kykyä sopeutua, joustaa ja kunnioittaa, vaan itse asiassa jopa lisää sitä. Kinastelun sijaan olisi rakentavampaa pohtia, olisiko olemassa jokin kolmas vaihtoehto. 

”Voisiko kumppani mennä mökille kolme päivää aiemmin, jotta toinen saa tehdä yksin pihatöitä?” Kujala ehdottaa.

”Moni käyttää töissä aivoja, mutta sekoilee kotona apinan tavoin.”

”Voihan sitä olla vaikka puoli lomaa erillään. Ei avioliittolakiin ole hakattu, että loma pitää viettää yhdessä”, sanoo elämäntaitojen kouluttaja Meri Saarnilahti-Becker. 

Hän vetää puolisonsa Pentti Beckerin kanssa parisuhde- ja elämäntaitokursseja. Beckerit sanovat riitelyn olevan tuhoavaa ”apinatoimintaa”, jonka tarkoituksena on vahingoittaa ja alistaa toista. 

”Sellaista ei tarvita elämässä ja parisuhteessa ollenkaan. ’Rakentavaa riitelyä’ ei ole olemassakaan.” 

Riitelyssä on mukana suunnaton oikeassa olemisen tarve. Pentti Becker sanoo ihmisen olevan huippuälykäs olento, jonka älynkäyttöä kuitenkin ohjaavat eläimelliset tavoitteet. Riidellessä älyä käytetään vain asevaraston suunnitteluun, vaikka sitä voisi käyttää tilanteen ratkaisemiseen. Siihen ihmisellä on kyky.

”Järki on parisuhteessa ja arkielämässä verraton työkalu, jolla voi ratkoa monenlaisia ongelmia. Moni käyttää töissä aivoja, mutta sekoilee kotona apinan tavoin”, Becker jatkaa.

Hän lainaa psykiatri Erich Frommia sanomalla rakkautta taidoksi, jota pitää opiskella niin teoriassa kuin käytännössä. Puolisona oleminen vaatii ammattitaitoa.Kouluttajapariskunta ei ole 19 avioliittovuotensa aikana riidellyt repivästi. Iso syy tähän on ratkaisuhakuisuus.

”Aiemmissa liitoissamme emme olleet ratkaisu- vaan ongelmakeskeisiä”, Becker kertoo. 

Nykyään heillä on käytäntönä, ettei samasta asiasta kiistellä kahta kertaa. Monet pariskunnat kun riitelevät vuosikausia tiskikoneen täytöstä sen sijaan, että ratkaisisivat ongelman.

”Kun kohtaamme erimielisyyden, tuomme kantamme ponnekkaastikin esille, mutta tavoitteena ei ole toisen tuhoaminen. Sitten neuvottelemme ratkaisun, joka toimii ikiajoiksi”, Saarnilahti-Becker selvittää.

On myös tärkeää ymmärtää, että tunteen ilmaisu on eri asia kuin riitely. Tunnetilan kannattaa antaa mennä ohi ja asiasta keskustella vasta sitten. He ehdottavat pariskunnille viikkokokousta, jossa ratkaistaan vaikka sunnuntaibrunssin jälkeen, myönteisessä ja levänneessä olotilassa, viikon aikana esiin tulleet kiistakysymykset. 

Jokainen meistä on joskus vihainen, tietoisesti tai tiedostamatta. Emilia Vasko sanoo, että viha, ärtymys, pettymys ja kaikki muut tunteet ovat inhimillisiä, eikä vihasta tarvitse tuntea syyllisyyttä. Vihan ilmaisu on kuitenkin opittava taito.

”Viha on puhdasta toiminnan energiaa. Kun suuttuu silmittömästi, on parasta siirtyä sivummalle. Vihaa ei ole tarkoitus kohdistaa muihin karkeina sanoina tai tavaroiden heittelynä”, hän kertoo.

Viha ei ole kenenkään muun vihaa, vaan se on henkilökohtaista, omaa. 

”Yksinään voi puhista, äristä, huutaa, potkia tyynyä tai tehdä sellaista, mikä ei ole vaarallista. Silloin voi huomata, ettei tunteesta mene rikki. Kun vihaa ei kohdista toisiin ihmisiin, se ei olekaan vaarallista.” 

Kun uskaltaa tuntea vihaa omissa oloissaan, voi opetella käyttämään valtavaa vihaenergiaansa, mennä vaikka juoksemaan sen kanssa. 

”Ei sillä intentiolla että viha menee pois, vaan että juoksu auttaa pääsemään kosketuksiin sen kanssa.”

Kun tunneaalto tunteja tai päiviä myöhemmin on mennyt ohi, voi koettaa sanoa, mitä tapahtui. Suhteeseen voi myös sopia toimintatapoja tai rajoja. Kumpikin esimerkiksi lähtee erilleen, jos nimitellään tai maitopurkki lentää.

”Vihainen saa olla vaikka kolme päivää tai kolme viikkoa. Sitä ei voi tahdonvoimalla lopettaa. Mutta voihan toiselle sanoa vaikka nukkumaan mennessä, että ’kiitos kun kestät, olen edelleen vihainen’”, Vasko neuvoo.

Tämä ei tietenkään ole aivan helppoa. Kun tunne iskee, tietoisuus pienenee sadasosaan ja ihminen kuulee ja näkee vain tiettyjä asioita. Mitä aiemmin itsensä saa kiinni, sitä helpompaa on välttää repivä riita. Kun äänensävy tiukkenee, tietää jo usein seuraavien askeleiden vievän riitelyyn. Silloin on vielä mahdollista perääntyä. Vihan värittämä ajatus ei tarkoita, että sen mukaan pitäisi toimia.

”Avioliiton sanotaan olevan korkein joogan muoto. Puoliso painelee juuri niitä kohtia, jotka ovat itselle kaikkein hankalimpia. Se on valtava kasvun mahdollisuus”, Tommi Kujala rohkaisee.

Itsensä kannattaa altistaa elämälle. Onhan se aika mieletöntä, että toinen ihminen suostuu peilaamaan juuri minua.

”Puoliso painelee juuri niitä kohtia,jotka ovat itselle kaikkein hankalimpia. Se on valtava kasvun mahdollisuus.”

Myös Beckereiden mielestä puoliso on paras apu, jos ihmisellä on itsensä tutkimisen ja kehittämisen tavoite elämässään. Mutta tie on kivulias. 

”Jos lähdetään mätkimään kumppania, menetetään mahdollisuus. Riitelevät parit ovat usein projektiivisia eli eivät kestä katsoa omia huonoja puoliaan, vaan sijoittavat ne puolisoon”, Pentti Becker haastaa.

Se joka sanoo, on itse. Laitamme toisiin ihmisiin aikamoisia leimoja, kun emme kykene käsittelemään samoja ominaisuuksia itsessämme. Alle nelikymppiset ovat Beckereiden mukaan yleensä umpiunessa, ja vain harvoille kirkastuu senkään jälkeen, mistä elämässä on kysymys.

”Ihminen syntyy, elää ja kuolee unessa. Vain harvat tiedostavat. Kun kaksi umpi-unessa olevaa tiedostamatonta on yhdessä, niin sotkuahan siitä syntyy”, Becker sanoo.

Hän neuvoo katsomaan peiliin, sillä kaikki kieppuu itsensä tuntemisen ympärillä. 

”Tarvitaan itsenäistä ajattelua, todellisuuden omakohtaista jäsentämistä. Hengetön fraasien imurointi ympäristöstä ei kehitä ihmistä”, Becker painottaa. 

Hän viittaa ideologioihin, ismeihin ja kirjoihin. Kasvaakseen pitää laittaa itsensä likoon ja kohdata itsensä, ei toistaa ulkoa opittuja lauseita. Becker sanoo kasvun olevan mahdollista kenelle tahansa, sillä siihen on kehitetty työkaluja eikä siihen liity mystiikkaa. Kysymys on pitkälti itsetunnon kuntoon laittamisesta. Toisen muuttaminen ei onnistu, mutta omaa asennettaan voi muuttaa. Beckereiden mukaan puoliso nautitaan sellaisenaan.

”Rakastumisen mekanismi on sellainen, että ihastumme erilaiseen. Myöhemmin kuitenkin kärsimme erilaisuudesta, joka meitä alkuun kiinnosti”, Becker lisää.

Saarnilahti-Becker muistuttaa, että hyvässäkin parisuhteessa pitää sietää paljon sellaista, mistä ei pidä. Hän antaa neuvon: kun jokin harmittaa, kannattaa miettiä, onko se oikeasti iso asia. Riitelyn taustalla on tiedostamattomia malleja omasta lapsuudenperheestä.

”Jos ei irtaudu menneisyydestä, elää siinä psyykkisesti. Silloin pelaa samoja ihmissuhdepelejä kuin lapsuudenkodissaan todisti, pelkää ja odottaa samoja asioita kuin lapsena”, Pentti Becker muistuttaa. 

Jos kotona riidellään, se kasvaa lapselle ainoaksi kodin malliksi. Silloin tulee aikuisenakin ”kodikas olo”, kun riidellään.Tältä pohjalta moni on ristiriitojen asiantuntija ja kestää niitä rajattomasti. Onnellista perhe-elämää onkin sitten vaikeampi kestää. Silloin riita saattaa syttyä ihan mistä tahansa. 

”Jotkut kokevat olevansa olemassa vain sen kautta että tuottavat, kokevat ja näkevät ristiriitoja. Tasaista rauhallista elämänmenoa ei oikein pidetä elämänä. Noin 20 prosenttia ihmisistä tulee perheistä, joissa on hyvät toimintamallit.”

80 prosentin pitää hakea ja rakentaa itse malli hyvästä parisuhteesta. 

”Ihmisellä on alitajuinen fantasia, että tässä parisuhteessa minut hyväksytään täysin”, sanoo Tommi Kujala. 

Mutta kun puolisolla on omat taakkansa kannettavanaan, tapahtuu törmäyksiä vääjäämättä.

”Jokaisessa ihmisessä on kyky rakastaa ja helliä, mutta myös kyky hajottaa. Kaikki tämä on todellisuutta, inhimillisyyttä”, hän muistuttaa. 

Ihmissuhteet ovat suhteita luottamukseen. Ei niinkään siihen, onko toinen luotettava, vaan ihmisenä olemiseen liittyvään perusluottamukseen: että suostuu tekemään töitä inhimillisyyden hyväksymisen kanssa. Jokaisessa suhteessa tulee väistämättä hetkiä, jolloin toinen pettää luottamuksen vaatimalla, riitelemällä tai haluamalla. Se kuuluu ihmisyyteen ja parisuhteeseen.

”Oman luottamuksen kanssa on mahdollista tehdä töitä. Suostun suremaan, että ihminen jota rakastan myös satuttaa minua. Suostun tuntemaan vihaa, mutten kohdista sitä häneen. Näin syntyy kokemus anteeksiannosta, eikä tarvitse syyttää toista siitä, että hän on ihminen”, Emilia Vasko sanoo. 

Vaikka suhteessa olisi paljonkin riitoja, toivoa on, jos kumpikin on sitoutunut ja pystyy jälkikäteen keskustelemaan rakentavasti siitä mitä tapahtui. Joskus samaa asiaa pitää käsitellä moneen kertaan. Pienet onnistumiset lisäävät luottamusta suhdetta ja kumppania kohtaan ja kasvattavat kykyä olla eri mieltä. 

”Silloin molemmat voivat olla kokonaisia ihmisiä. Kun kokee saavansa tilaa sellaisena kuin on, kosketetaan hyvin syvää hyväksytyksi tulemisen kaipuuta ja päästään käsiksi kypsään rakkauteen.” 

9 x lomalle

Kysyimme lehden haastateltavilta ja tekijöiltä, mikä on paras tapa aloittaa loma ja miten he lomaansa suunnittelevat.

Jukka Nortio, toimittaja, Helsinki 

”Aloitamme loman irtiotolla arjesta. Jo lyhyt risteily tai yökyläily kotimaassa antaa loman tunnun.”

Laura Friman, toimittaja, Turku

”Loma lasten ehdoilla ei tarkoita vain puuhamaita ja nakkeja. Lapset rakastavat myös sushia ja museoita.”

Venla Pöyliö, toimittaja, Helsinki

”Jos on pakko aikatauluttaa vaikka retkiä, sijoitan ne loman alkuun. Silloin voin loppuloman suhtautua avoimin mielin spontaaneille ja villeille lomanviettoideoille.”

Anne te Velde-Luoma, professional organizer, Amsterdam 

”Ennen lomaa käytännön apuna ovat tietokoneelle tallennetut pakkauslistat, joita on erilaisia talvi-, kesä- ja muihin olosuhteisiin.”

Satu Rämö, toimittaja, Reykjavìk 

”Käymme viimeisen työpäivän iltana ulkona syömässä ja ensimmäisen lomapäivän aamuna kahvilassa aamiaisella. Kun loma alkaa hieman etunojassa, tuntuu ensimmäinen päivä jo lomalta. Tärkeää on myös rajoittaa älypuhelimen ja iPadin käyttöä, niin aikuisilta kuin lapsilta.”

Pihla Hintikka, toimittaja, Pariisi 

”Loma alkaa parhaiten, kun pääsen merenrantaan katsomaan horisonttia, hengittämään raitista ilmaa ja kuuntelemaan hetkeksi aaltojen kohinaa. Sen jälkeen on helpompaa hoitaa lomallekin väistämättä rantautuvia arkiaskareita 1-vuotiaan kanssa.”

Riku Rantala, tuottaja, Helsinki 

”Viikonkin irtiotto kotoa toimii loman alussa hyvänä arkirutiinien katkojana. Etäisyys auttaa näkemään kirkkaammin!”

Noora Lintukangas, toimituspäällikkö, Loviisa

”Pieni oma loma, viikonlopun joogaretriitti, antaa hyvän alun ja lataa akkuja lapsiperheen kesälomaa varten.”

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Thaimaalainen vihreä curry
3H+K Artikkeli
Verosuunnittelu on jokaisen oikeus
3H+K Artikkeli
Kahdeksas päivä myy asuntosi!
Blogikirjoitus
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä