Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Kuuntelen usein Radio Helsingin Tukevasti ilmassa -ohjelmaa, jossa filosofit Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander keskustelevat arkisista aiheista. Jakson teemana voi olla esimerkiksi harrastus, robotti, jonottaminen tai työelämä. Nautin parin tavasta selittää maailmaa, siitä kuinka viisaus paljastuu kuin hiipien polveilevan jutustelun edetessä.  Filosofien aivoitukset kiinnostavat nyt myös yritysjohtajia. Nokian Jorma Ollila ja Koneen Matti Alahuhta suitsuttavat kilpaa Esa Saarisen innostavaa ajattelua ja Frank Martelan onnellisuusoppia. Pragmatiikkakirjallisuus ja filosofiset selfhelpit raivaavat tilaa johtajien tableteilta. Mistä johtuu, että filosofia ui liiveihin juuri nyt?

”Maailma muuttuu niin nopeasti, että yhtäkkiä vanhat menetelmät eivät enää toimi. Jos pomo ei tiedä mitä tehdä, se näkyy pian tuloksessa. On fiksua lähteä etsimään apua ja uusia näkemyksiä”, filosofi Lauri Järvilehto sanoo. 

Hän on lupautunut keskustelemaan kanssani filosofian ja bisneksen kohtaamisesta. Pyörittihän hän vuosia Filosofian Akatemiaa, joka ratkoo yritysten haasteita filosofisen tutkimustiedon pohjalta.

Filosofian tehtävä on tarkastella todellisuuden luonnetta ja muun muassa kauneuden ja arvojen olemassaoloa. Itsenäinen filosofinen ajattelija luopuu itsestäänselvyyksistä, kyseenalaistaa havaintonsa ja murtaa maailman osiin kootakseen sen uudelleen. Tätä helpottaakseen Järvilehto on pyrkinyt luomaan siltaa suuren yleisön ja tieteellisten teorioiden välille. Yritysmaailmaa kiinnostavat eniten johtamista, stressinhallintaa ja luovaa ajattelua käsittelevät aiheet.

”Pahoinvointi työelämässä johtuu pääosin siitä, etteivät ihmiset koe työtään merkitykselliseksi”, arvioi Lightneer Oy:n toimitusjohtaja, filosofi Lauri Järvilehto.

Filosofien lisäksi ratkaisuja työelämän kehittämiseen tarjoavat konsulttiyritykset, joogaretriitit, mindfullnessit ja arvotyöpajat. Miten filosofia onnistuisi tässä muita paremmin?

”Jokaisen väitteen voi perustella joko omalla kokemuksella tai satoihin tutkimuksiin pohjautuvalla näytöllä”, Järvilehto sanoo.

Filosofialla on vuosituhansien historia varteenotettavana tutkimuskohteena ja tieteenalana, jossa suuret ajattelijat rakentavat lisää toistensa ajatusten, argumenttien ja tutkimusten päälle. Toisaalta Järvilehto kertoo akateemisen maailman olleen pitkään ahtaalla. Hän kokee, että yrityksiltä saatu rahoitus voi mahdollistaa laadukkaan filosofisen tutkimuksen. Tämä oli suuri syy Filosofian Akatemian perustamiseen. Kysymys on vastavuoroisuudesta: yritysmaailma ja sitä palvelevat filosofit voittavat kumpikin. 

”Akateemiset tutkijat ovat kuitenkin olleet raivona epätieteellisestä tavastamme yleistajuistaa tutkimusta ja kirjoittaa ilman täydellisiä lähdeviittauksia.”

Minusta se kuulostaa vähän samalta kuin keskittyisi oireeseen sairauden sijaan. 

”Mielestäni tutkimuksella ei ole arvoa sinällään, ellei sen tavoitteena ole edistää hyvinvointia”, sanoo Järvilehtokin.

Onko mahdollista, että akateemisia tutkijoita ketuttaa, kun tiedettä popularisoivat yritysfilosofit paistattelevat median huomiossa ja tienaavat tuhansia konsulttikeikoistaan samalla kun yliopistomaailmassa käydään suurta pudotuspeliä?

”En missään nimessä käyttäisi kateuskorttia. Kyse on nykyisestä ilmapiiristä, jossa perustutkimuksesta leikataan, koska ajatellaan, ettei talon palaessa ole aikaa lukea Nietzscheä. Ilmapiiri on kuin uppoavassa laivassa: lappakaa, lappakaa ettei upota. Silti vain satsaaminen uuteen ymmärrykseen voi viedä meitä eteenpäin.”

Olen opiskellut Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, enkä siksi pidä yllättävänä, että superinnostavan Esa Saarisen luennot vetävät saleja täyteen. Järvilehdon mukaan Saarisen nerous piilee kyvyssä avata vaikeita filosofisia ajatuksia esimerkiksi muumitarinoiden kautta. Yritysjohtajille Saarinen puhuu kukoistamisesta ja positiivisuuden ilmapiiristä, siitä että työntekijän tulisi saada kasvaa koko potentiaaliinsa. 

Mietin kuitenkin, onko positiivisuus muka jotakin uutta. Eikö ole itsestään selvää, että ihminen tekee parempaa tulosta motivoituneena? Eikö jokainen työntekijä ansaitse sen verran luottamusta, ettei pomo jatkuvasti hengitä niskaan?

”Ikävä kyllä suomalaisessa yritysmaailmassa positiivisuus koetaan yhä pitkälti negatiiviseksi. Slaavilais-germaanisessa kulttuurissa älyllisyyteen yhdistetään vahvasti kriittisyys, joka on este optimismille”, Järvilehto toteaa.

Hän kertoo uskovansa Filosofian Akatemian toimitusjohtajan Karoliina Jarenkon ajatukseen, jonka mukaan johtajan tulee olla vähemmän majuri ja enemmän äiti. Toimarin paikka on organisaatiokaavion pohjalla. Hän huolehtii siitä, että työntekijöillä on kaikki hyvin ja parhaat edellytykset työntekoon. 

Toimittaja Anna Väre oli aikoinaan töissä yrityksessä, jonka uudet arvot esiteltiin työntekijöille PowerPointilla. ”Oikea yhteisöllisyys syntyy siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita toisistaan.”

Äitijohtajuus on kieltämättä edelleen harvinaista miesvaltaisissa kabineteissa, samoin kuin oman egon jättäminen taka-alalle. Järvilehto fanittaa Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paanasta, joka on kertonut tavoitteekseen olla maailman vähiten vaikutusvaltainen toimitusjohtaja. Hän näkee Supercellin esimerkkinä uuden sukupolven yrityksestä, jossa hyvän tekeminen on firman dna:ssa ja ihmisiin luotetaan. 

”Niskaan hönkäily kertoo luottamuspulasta ja erityisesti siitä, ettei johtaja ymmärrä hölkäsen pöläystä yrityksen suunnasta ja tavoitteista. Luova ajattelu vaatii hetkittäin suunnanmuutoksia, mutta jos edistystä ei tapahdu, on vika yrityksen toimintakulttuurissa.” 

Olemme Järvilehdon kanssa yksimielisiä siitä, että Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi tulisi naulata henkiseksi huoneentauluksi jokaiseen neukkariin: kohtele työntekijöitä kuin he olisivat päämäärä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä. Koska ihminen ei ole kone, on ihmisten johtaminen monimutkaista ja tilannekohtaista. Tunteiden ailahtelu vaatii johtajalta pelisilmää, mutta ennen kaikkea aitoa kiinnostusta ihmisiä kohtaan.

Auki purettuina filosofiasta poimitut ajatukset tuntuvat yksinkertaisilta ja luontevilta, ilman turhaa koristelua tai vieraista kulttuureista ammennettua eksotiikkaa. Ehkä juuri puheen käytännönläheisyys on saanut johtajat kiinnostumaan aiheesta. Motivaatiopsykologian johtavien tutkijoiden Richard Ryanin ja Edward Decin mukaan sisäisen motivaation ytimessä on psykologisten perustarpeiden täyttyminen. Niiden toteutuminen vaikuttaa vahvasti ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuden kokemukseen. 

Järvilehdon mukaan motivaation kolme tukipilaria ovat vapaus, virtaus ja vastuu. Ihmisellä tulee olla vapaus vaikuttaa elämäänsä ja päättää itse työtavoistaan. Haahuilu ja häröily kitketään yhteisillä tavoitteilla, joista kaikki ovat tietoisia. 

”Toimarina minulle on aivan sama, istuvatko työntekijäni päivän puistossa, kunhan yhdessä asetetut tavoitteet toteutuvat aikataulussaan.”

Virtaus tarkoittaa ihmisen kompetenssia eli työn mielekkyyttä ja asioiden aikaansaamista. Parhaimmillaan se on hyvää flowta, mutta jo tunne tekemisen hallinnasta riittää aiheuttamaan mielihyvää. Vastuu liittyy kokemukseen vuorovaikutuksesta, jossa jokainen hoitaa oman osansa. Ryhmään kuulumisen tunne syntyy, kun omilla teoilla ja elämällä on merkitystä muille. Tiedän itsekin, että suurinta turhautumista työelämässä aiheuttaa kokemus oman työn merkityksettömyydestä. Erityisen palkitsevaa sen sijaan on, jos aikaansaannokseni auttaa jotain toista eteenpäin.

”Entinen tutkijakollegani Frank Martela lisäisi listaan vielä hyvän tekemisen. Jos yrityksen tavoitteena on vain raha, on se sama kun ajaisi autolla, jotta sen tankkiin voisi kaataa bensaa. Työn aikaansaamat positiiviset vaikutukset ovat ihmisille hyvinvointitekijänä huomattavasti motivoivampia.” 

Filosofi Lauri Järvilehto ja toimittaja Anna Väre keskustelivat kokemuksistaan työelämässä ja olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisten johtaminen on monimutkaista ja tilannekohtaista.

Hyvän tekemiseen Järvilehto tähtää itsekin. Vuosi sitten hän jätti työnsä Filosofian Akatemiassa ja ryhtyi oppimispelien kehittämiseen keskittyvän startupin, Lightneerin, toimitusjohtajaksi. Kärsikö filosofi sattumoisin eksistentiaalisesta kriisistä?

”Totesin, etten ehkä kuitenkaan ole tutkijana tarpeeksi kunnianhimoinen. Urani alkuvaiheessa innostuin logiikasta ja haaveilin kirjoittavani eskovaltaojamaisia teoksia filosofiasta, mutta koin suomalaisen akateemisen kulttuurin aika painostavaksi.”

Ja nyt haluat opettaa Afrikan lapset lukemaan?

”Ei se ole mahdoton tavoite. Rovion entinen markkinointijohtaja Peter Westbacka sanoi, että mennään ja tehdään se. On mahtavaa saada työskennellä osaavien ihmisten kanssa ja olla yhdessä sitä mieltä, että totta kai me pystymme tähän.” 

Viikko ennen Britannian EU-kansanäänestystä Järvilehto pyörähti Lontoossa keskustelemassa paikallisten sijoittajien kanssa. Tunnelmat olivat korkealla. 

”En tiedä, millainen tunnelma siellä nyt on. Kahtiajakautunut ajatusmaailma on tunnusomaista turbulentille ajallemme. Yhtäällä on toivoa, kun halutaan luoda uutta ja uskotaan tulevaisuuteen, mutta yhtä vahvana elää negatiivisuuden ja pelon lietsominen.”

Kaikesta muka-sivistyksestään huolimatta ihminen tukeutuu yhä primitiivisiin vaistoihin. Se ylläpitää taipumusta negatiivisuuteen ja uhkien havainnointiin positiivisten tunteiden sijaan.

”On hyvä tiedostaa, ettemme ole koskaan aiemmin eläneet näin suuressa yltäkylläisyydessä. Silti ihmiset valittavat.” 

Järvilehto sanoo, että rahan obsessiota on vaikea käsittää. On kuitenkin tekopyhää sanoa, ettei rahalla olisi merkitystä. 

”Omat tuloni romahtivat, kun siirryin konsultista yrittäjäksi, mutta tavoitteemme ovat huiman palkitsevia. On mahtavaa ajatella, että työllämme voi olla globaali merkitys.”

Näin filosofit johtavat yrityksiä.

Tässä maailman tilassa Järvilehto pitää suurimpana ongelmana osapuolten kyvyttömyyttä ymmärtää toisiaan omista kuplistaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tulevissa presidentinvaaleissa kyse ei ole logiikasta vaan tunteesta, siitä miten syvästi argumentit ihmisiin vaikuttavat. Maailmalla on onneksi paljon yrityksiä, jotka haluavat aidosti tehdä hyvää. 

”Uskon, että arvot ovat muuttuneet. Ennen menestyksen symboli oli Lamborghini, nyt se on ennemminkin hyvää tekevän säätiön perustaminen.” 

Parhaiten yhtälö toimii, jos antamisen yhdistää mielipidevaikuttamiseen. 

”Monen miljardöörin on varmasti helppoa sanoa, että tuossa on rahaa, menkää ja tehkää, mutta hienointa on, kun yritykset haluavat olla aktiivisesti ja konkreettisesti mukana auttamisessa.”

Jos filosofit saavat työelämän vapaaksi, virtaavaksi ja vastuulliseksi, muuttavat ajatteluamme positiivisemmaksi ja parantavat siinä sivussa maailmaa, en epäile hetkeäkään, etteikö tästä tulisi hyvä liitto. Seuraan mielenkiinnolla, minkälaiseen menestykseen Järvilehto oman yrityksensä filosofoi. 

INFOLAATIKKO

Lauri Järvilehto, 39, filosofi ja Lightneer Oy:n toimitusjohtaja  

Arjessa: Kolme prioriteettia, joista muistutan itseäni säännöllisesti ovat perhe, tiimi ja viikon tärkein tavoite.

Muutoksessa: Muutos on nykyajan keskeisin vakio. Olennaista on tehdä asioita ja reagoida nopeasti silloin, kun virta vie uuteen suuntaan.

Anna väre, 40, toimittaja ja copywriter 

Arjessa: Kirjoittaessa tunteet vaihtelevat innostuksesta epäuskoon. Tärkeintä on luottaa, että tekstillä on taipumus löytää muotonsa.

Muutoksessa: Muutos on luopumista ja uuden löytämistä. Sen hyväksyminen on harjoitus, joka kestää koko elämän.

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Taakse jääköön tavarakaaos
3H+K Artikkeli
Verhot auki
3H+K Artikkeli
Räätälöity koti Jätkäsaaresta?
Blogikirjoitus
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä