Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Rakastumisen alkuhuuma on ihanaa. Oikean kumppanin rinnalla kaikki tuntuu mahdolliselta, elämä keveältä ja vastukset mitättömiltä. Päivät täyttyvät intohimoisista kohtaamisista, romantiikasta ja pitkistä keskusteluista. Vuosien kuluessa yhteiselo tasaantuu. Mukaan tulevat lapset tai lapsettomuus, ruuhkavuodet, työstressi, riidat ja mököttäminen. Osa pareista luovii karikoiden läpi, osa päätyy eroon. Tilastojen valossa yhä useampien tiet eroavat.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa solmittiin vuonna 2015 lähes 25 000 avioliittoa. Keskimäärin avioon astutaan 30 ikävuoden kohdalla. Kymmenessä vuodessa liitoista yli puolet päättyy eroon. Avioituneiden ja eroajien suhde on pysynyt lähes samana 90-luvun alusta saakka. Viime vuonna liittonsa purki liki 14 000 paria.

Avioerojen yleistyttyä eroamiseen suhtaudutaan entistä käytännöllisemmin. Ennen avioehto nähtiin yksinomaan varakkaiden parien sopimuksena, nyt sitä markkinoidaan häämessuilla juhlapukujen ja kukka-asetelmien keskellä. Perhe- ja perintöoikeudellisiin asioihin erikoistuneen lakiasiaintoimisto Legal Loungen lakimiesten Marja Välilän ja Hanna Rahikan mukaan yhä useammat avioparit haluavat selvittää avioliiton taloudelliset vaikutukset ennen avioitumista. 

”Asennemuutokseen vaikuttaa erityisesti se, että monilla avioitujilla on kokemusta vanhempiensa erosta. Ennakoimalla he haluavat säästää itseään ja mahdollisia lapsiaan samalta sirkukselta”, Rahikka sanoo.

Avioehto on yhteinen sopimus, jolla puolisot voivat suojata omaisuuttaan eron varalta. Avioehdon laatimisessa kannattaa hyödyntää puolueettoman juristin ammattitaitoa. 

”Avioehto tulee aina rekisteröidä maistraatissa. Monet parit tekevät avioehdon pöytälaatikkoon, mutta pelkät allekirjoitukset tai todistajien läsnäolo eivät tee siitä oikeudellisesti pätevää”, Rahikka muistuttaa.

Mikäli avioehtoa ei ole, ositetaan parin yhteenlaskettu netto-omaisuus erottaessa puolisojen kesken. Puolisoille kuuluva avio-osa lasketaan puolittamalla netto-omaisuus. Lähtökohtana on, että molemmat pitävät erossa oman omaisuutensa ja enemmän omistava maksaa toiselle tasinkoa eli hyvitystä, kunnes osuudet ovat tasan. Jaettavaan omaisuuteen lasketaan avioeron vireilletulon hetkellä olemassa oleva omaisuus sekä tuotto, joka omaisuudelle kertyy ennen ositushetkeä.

Avioehdon lisäksi pariskunnat voivat laatia kirjallisen, vapaamuotoisen sopimuksen avioeron varalta. Sen avulla on mahdollista sopia tarkemmin omaisuuden osituksesta sekä lasten huoltajuuteen, elatukseen, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvistä asioista. Sopimuksella ei ole määriteltyjä muotovaatimuksia, mutta sen painoarvoa lisäävät allekirjoitukset ja todistajien läsnäolo. Sopimus ei voi olla ristiriidassa avioehdon kanssa. 

”Sopimus avioeron varalta voidaan katsoa puolisoita sitovaksi omaisuuden osalta, mutta lasten asioista on aina sovittava vallitsevien olosuhteiden pohjalta. Yhdessä laadittu sopimus saattaa kuitenkin helpottaa keskustelua lasten asioista, varsinkin jos osapuolet ovat eron jälkeen riitautuneet”, Välilä kertoo.

Suomalaisten parisuhteita tutkinut Osmo Kontula on todennut avioparien tyytymättömyyden lisääntyneen reilusti viimeisen vuosikymmenen aikana. Etenkin naisten odotukset avioliitosta jäävät usein toteutumatta.

”Naiset ovat yleensä erittäin onnellisia suhteen alussa, mutta kärsivät myöhemmin erityisesti henkisen yhteyden katkeamisesta ja kommunikaatio-ongelmista. Miehille hyvän suhteen mittarina toimii usein seksuaalinen aktiivisuus, mutta naiset kaipaavat yhteistä aikaa ja keskustelua”, Väestöliiton psykologi Anna Salmi kertoo.

Toteutumattomien odotusten lisäksi suhteisiin tuovat ongelmia stressi ja pikkulapsivaiheen kuormittavuus. Tällöin onnen eteen voi hiipiä kolmas osapuoli, kuten työ, avioliiton ulkopuolinen suhde tai päihdeongelma. Eroon päädytään yhä useammin naisen aloitteesta. Miehistä viidennekselle ajatus tulee täysin puskista.

”Ongelmia tulee kaikissa liitoissa. Toiset parit ajautuvat kuitenkin helpommin kielteiseen vuorovaikutukseen, joka pitkittyessään ajaa kumppanit kauemmaksi toisistaan. Parien tulisi kiinnittää enemmän huomiota tunnesiteensä laatuun ja ottaa asia pian puheeksi, jos he kokevat toisen etääntyvän”, Salmi sanoo. 

Keskusteluapua parisuhteen kriiseihin voi hakea muun muassa Väestöliitolta, seurakunnista ja terveyskeskuksista. Jos eroon kuitenkin päädytään, on asia helpointa hoitaa hakemalla eroa yhdessä. Avioerohakemuksen liitännäishakemuksella voi samalla hakea tuomioistuimelta ratkaisua lapsiin liittyvistä asioista, jolloin asiasta ei tarvitse neuvotella sosiaaliviraston lastenvalvojan kanssa. 

Kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen, seuraa kuuden kuukauden harkinta-aika, jolloin ehtii vielä muuttaa mieltään. Muussa tapauksessa pari tuomitaan eroon, kun se on jättänyt toisen asteen hakemuksen kuukauden sisällä harkinta-ajan päättymisestä. Nykyään kaikki avioeroon liittyvät asiakirjat löytyvät verkosta.

”Ongelmia tulee kaikissa liitoissa. Toiset parit ajautuvat kuitenkin helpommin kielteiseen vuorovaikutukseen.”

Vaikka moni pari selviää erosta ilmoituksella, setvitään erotilanteita yhä useammin juristin avulla. 

”Riidat syntyvät pääosin rahasta ja lapsista. Useasti riidellään lapsiin liittyvästä rahasta, kuten elatusmaksujen määrittelystä. Kiistoihin liittyy paljon tunteita, ja lakimiehen luo tullessaan pariskunnat ovat yleensä jo todella riitaisia”, Välilä kertoo. 

Juristien setvimien huoltajuuskiistojen arkeen kuuluvat usein mustamaalaus, valehtelu ja puolisoiden toisilleen jakamat mielenterveysdiagnoosit. Pahimmillaan valheet voivat olla jopa syytteitä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Oikeussaliin mentäessä mustamaalaamistaktiikka on huono, sillä tuomioistuimessa lasten lähivanhemmuusratkaisuun vaikuttaa vahvasti se, kuinka puolisot suhtautuvat lasten suhteen ylläpitoon toista vanhempaa kohtaan. 

Tuomioistuimeen huoltajuuskiistoista päätyy noin kymmenen prosenttia, joista viisi prosenttia venyy vuosien mittaisiksi. Lapsia koskevissa kiistoissa asian käsittely voidaan joutua aloittamaan uudelleen olosuhteiden muuttuessa. 

”Huoltajuuskiistoissa pyritään nykyään sovitteluun, jonka tavoitteena on lyhentää usein pitkää ja raskasta oikeusprosessia ja varmistaa lapsen edun toteutuminen”, Välilä kertoo. 

Vuonna 2014 käyttöön otetussa asiantuntija-avusteisessa follo-tuomioistuinsovittelussa tuomarin paikalla toimii sovittelija ja hänen apunaan perheasioihin perehtynyt psykologi-avustaja. Sen avulla on saatu varsin hyviä tuloksia. Oikeusministeriön tietojen mukaan kahden viimeisen vuoden aikana kokeilukäräjäoikeudessa käsiteltiin 600 huoltajuuskiistaa, joista 77 prosentissa saavutettiin kokonais- tai osasovinto.

Joskus erokiistat pitkittyvät siksi, että puolisoiden on riitelystä huolimatta vaikea päästää irti toisistaan. 

”Erotessaan ihminen joutuu luopumaan tulevaisuudesta sellaisena kuin on sen kuvitellut. Usein vaikeinta on kestää epävarmuutta, joka syntyy kun tuttu ja turvallinen katoaa ympäriltä”, Salmi kuvailee.

Siksi eroprosessiin kuuluu harkinta-aika, jolloin puolisot kokeilevat elämää ilman toista. Joskus etäisyys saa unohtamaan kielteiset asiat ja ihastumaan toiseen uudelleen. Jotta suhteella olisi tulevaisuutta, on tärkeää miettiä, mikä meni pieleen ja kuinka asiat voisi jatkossa hoitaa paremmin. Voi olla, ettei jälkipyykki enää pelasta suhdetta, mutta ainakin se lisää onnistumisen mahdollisuuksia seuraavalla kierroksella. 

 

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Pääseekö keskiluokka varakkaiden imuun?
Blogikirjoitus
Taakse jääköön tavarakaaos
3H+K Artikkeli
Ovatko sijoitusmökit kehittyvä markkina
Blogikirjoitus
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä