Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Poliisi saa ilmoituksen kadonneesta marjastajasta seitsemältä illalla. Syysillan hämärtyessä metsän reunaan kerääntyy myös joukko vapaaehtoisia, jotka lähtevät haravoimaan aluetta yhtenäisessä linjassa metri metriltä.

Etsijöiden lisäksi pelastusoperaatioissa tarvitaan ruokahuoltoa, lämpimiä vaatteita ja muita tukitoimia. Usein niistä huolehtivat Punaisen Ristin vapaaehtoiset, jotka ovat jatkuvassa valmiudessa avustamaan poliisia ja pelastuslaitosta onnettomuus- ja katastrofitilanteissa. Vapaaehtoisten apu on erityisen tärkeää silloin, kun auttamisessa kamppaillaan kelloa vastaan.

Akuuttitilanteiden lisäksi yhteiskunta hyötyy erilaisten järjestöjen rekrytoimista vapaaehtoisista monella elämän saralla. Auttamishaluisia ihmisiä tarvitaan ystäviksi, läksyavuksi, nettipäivystäjiksi, vankilavierailijoiksi tai vaikka vanhusten verhoja kiinnittämään. Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös partiossa tai urheilukentillä.

Vaikka vapaaehtoistyö kilpailee kiireisten kaupunkilaisten ajasta monen muun aktiviteetin kanssa, tekee vapaaehtoistyötä pääkaupunkiseudulla jossain muodossa joka kolmas. Osallistuminen voi vaihdella vuosien sitoutumisesta yksittäisiin tekoihin, kuten verenluovutukseen.

Kaikkea toimintaa määrittää kuitenkin yhteyden rakentaminen muihin ihmisiin.

”Koska työtä tehdään ilman palkkaa, on sen oltava tekijälleen muulla tapaa tärkeää ja merkityksellistä. Antoisinta toiminta on, kun auttamistahtoon liittyy altruistisen hyvän tekemisen lisäksi omia motiiveja”, Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin järjestöpäällikkö Ari Hakala kertoo.

Hän sanoo, että vapaaehtoistoiminnan kautta voi esimerkiksi oppia uusia taitoja, tutustua ihmisiin ja kokea vahvaa yhteenkuuluvuutta.

Suomen Punainen Risti (SPR) on maamme suurin vapaaehtoisjärjestö, jolla on 86 000 jäsentä. Järjestön auttamistoimintaa koordinoidaan 12 piiritoimiston ja 500 paikallisjärjestön kautta. Järjestön yli 2 000 palkatusta työntekijästä 1 500 työskentelee vastaanottokeskuksissa. Keskustoimiston 240 työntekijän joukkoon kuuluvat myös feissarit, jotka hankkivat järjestölle kuukausilahjoittajia.

SPR:n lisäksi Suomessa toimii kymmeniä muita järjestöjä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on keskittynyt erityisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin.

”Halu auttaa muita kumpuaa usein omasta kokemuksesta. Toiminnassamme on lähinnä  kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat joskus itse saaneet apua, ja toisaalta niitä, jotka ovat jääneet ongelmissaan yksin ja toivovat, ettei muille kävisi samoin. Yhdistävä ajatus on, ettei ihmisen tarvitsisi pärjätä vaikeassa tilanteessa yksin”, kertoo MLL:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone.

MLL:n toimintaan osallistuu reilut 26 600 vapaaehtoista. Vuosittain järjestö rekrytoi perhekummitoimintaansa 400–500 koulutettua tukihenkilöä, jotka sitoutuvat osallistumaan kummiperheensä elämään säännöllisesti. Jonossa olevia perheitä on kuitenkin huomattavasti enemmän. Vaikka kaikki olisi päällepäin hyvin, monilta puuttuu lähiverkosto, jonka kanssa jakaa elämän iloja ja suruja.

”Usein vapaaehtoiset kokevat itse tekevänsä todella vähän, kun taas tekemisen kohteena olevat perheet tuntevat saavansa avusta todella paljon.”

Metsähuoneen mukaan tukihenkilötoiminnassa pärjää hyvin tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Tärkeintä on olla kiinnostunut toisen elämästä, kysellä mitä kuuluu ja miten on mennyt. Perhekummi vierailee perheessä noin kerran kahdessa viikossa pari kolme tuntia kerrallaan.

”Usein vapaaehtoiset kokevat itse tekevänsä todella vähän, kun taas tekemisen kohteena olevat perheet tuntevat saavansa avusta todella paljon”, Metsähuone sanoo.

MLL ei aseta avun saamiselle rajoitteita. Avun saamiseen riittää ihmisen oma kokemus sen tarpeesta.

”Kynnys avun hakemiseen vapaaehtoisjärjestöstä voi olla matalammalla kuin ongelmista kertominen esimerkiksi sosiaalivirastossa, jolloin asiasta tulee ikään kuin virallisempi.”

Omalla toimialueellaan vapaaehtoisjärjestöt suuntaavat resursseja sinne, missä apua kulloinkin kipeimmin tarvitaan. Suurimpana ongelmien aiheuttajana SPR:n Hakala pitää yksinäisyyttä, jota koetaan kaikissa ikäryhmissä. Apua voi hakea vapaaehtoisten pyörittämistä ystäväpalveluista, mutta vielä parempi lääke on lähteä itse mukaan toimintaan.

”Ryhtyessään ystäväksi muille, saa samalla itse joukon uusia ystäviä. Kun itse aikanani muutin vieraalle paikkakunnalle, tutustuin vapaaehtoistyön kautta nopeasti mukaviin ihmisiin”, 17-vuotiaana vapaaehtoistyön aloittanut Hakala sanoo.

Hakalan ja Metsähuoneen mukaan Suomessa kolme vuotta sitten puhjennut pakolaiskriisi on vahvistanut auttamishalua ja herättänyt ihmiset ympärillä olevaan hätään.

”Kun kriisi alkoi, vapaaehtoisia oli tarjolla niin paljon, ettemme pystyneet ottamaan kaikkia mukaan. Ensimmäiset pakolaiskeskukset perustimme täysin vapaaehtoisten voimin”, Hakala kertoo.

Valtaosa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneista tutustuu järjestöjen tarjoamiin auttamismahdollisuuksiin verkkosivustojen kautta. On tärkeää, että auttajat saavat heti selkeän käsityksen siitä, mitä he ovat tulossa järjestöön tekemään ja mitä heiltä odotetaan.

Hakalan mukaan vapaaehtoisten perehdyttämisestä vastaavat paikallisjärjestöt kertovat mielellään vaihtoehdoista ja auttavat sopivien tehtävien valitsemisessa.

”Kaikki työt eivät sovi kaikille. Esimerkiksi vankilavierailijana toimiminen vaatii tiettyä elämänkokemusta ja sitä, että oma elämä on tasapainossa. Jokaiselle löytyy kuitenkin aina sopivaa tekemistä.”

Jos kriisilähtöinen auttamistyö ei tunnu omalta jutulta, se voi löytyä vaikka urheiluseuroista tai partiosta.

”Vapaaehtoistyön tulee aina antaa enemmän kuin ottaa.”

Pääkaupunkiseudulla toimivat partiolippukunnat järjestävät monipuolista toimintaa kaupungeissa, metsissä ja merellä. Partioideologian mukaisesti lapset kasvavat vastuuseen vähitellen, ja aikuiset toimivat ohjaajina ja tukijoina. Moni liittyy partioon uudelleen aikuisiällä, koska haluaa mahdollistaa nykylapsille samankaltaisia kokemuksia, joita on itse saanut nuorena.

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten viestintäkoordinaattori Susanna Kantolan mukaan kiireiset ihmiset miettivät paljon vapaaehtoistyön sitovuutta. Siksi on tärkeää luoda kaikille sopivia mahdollisuuksia osallistua.

”Vapaaehtoisjärjestöissä kaikki apu on tarpeen. Auttaakseen voi esimerkiksi osallistua talkoisiin tai pistäytyä tunniksi opettamaan lapsille jonkin hyödyllisen taidon. Myös ryhmänjohtajilla on mahdollisuus jakaa vastuuta keskenään niin, ettei jokaisen tarvitse olla paikalla viikoittaisissa partiotapaamisissa, kerran kuussakin riittää.”

Järjestöissä lähdetään ajatuksesta, että vapaaehtoistyön tulee aina antaa enemmän kuin ottaa.

”En haluaisi kenenkään tekevän tätä velvollisuudentunnosta, vaikka varmasti sitäkin tapahtuu. Joskus elämäntilanteet muuttuvat, eikä vapaaehtoistyölle ole enää tilaa tai voimia kuten ennen. Silloin on toivottavaa ottaa asia puheeksi. Työn tulee joustaa elämän mukaan”, SPR:n Hakala sanoo.

Työ ei ole ainut tapa auttaa. Järjestöjen toimintaa koordinoivien työntekijöiden palkat maksetaan pitkälti tukien ja lahjoitusten avulla.

”Jos ei voi antaa aikaa, on rahakin vaihtoehto. Järjestöt tarvitsevat sitä esimerkiksi vapaaehtoisten koulutukseen ja perehdytykseen. Rahallisen tuen avulla varmistamme, että jokainen vapaaehtoinen saa työssään tarpeeksi tukea ja opastusta”, MLL:n Metsähuone toteaa.

HelsinkiMission vapaaehtoistyön koordinaattori Marjut Puiston mukaan myös HelsinkiMissiossa on pohdittu vapaaehtoistyön esteitä. Ratkaisuksi yhdistys on kehittänyt keikkavapaaehtoistyön mallin niille, jotka haluavat kokeilla auttamista ilman suurempia sitoumuksia. Seniorien keikka-auttaja voi avustaa vanhuksia kertaluontoisesti esimerkiksi ulkoilussa, tuolin korjaamisessa tai lääkärikäynnillä. Malli on innostanut vapaaehtoistyön kokeilijoiksi satoja ihmisiä.

”Vapaaehtoistyötä kokeilleet kertovat usein työn avanneen heille täysin uuden maailman sekä kohentaneen myös heidän omaa elämänlaatuaan. Vapaaehtoistyön suosio on selvä vastareaktio koville arvoille”, Puisto sanoo.

Tuntuu hyvältä tietää, että pienelläkin osallistumisella voi saada aikaan paljon hyvää.

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Sinustako menestyvä kiinteistönvälittäjä?
Blogikirjoitus
200 naapurin piha
3H+K Artikkeli
Isän ja pojan nuijahommat
3H+K Artikkeli
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä