Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

On syntymässä ”hyvien” ja ”huonojen” alueiden markkinat. Ja, jos isoisäni väittämään uskoo, syy löytyy talojen ja asuntojen sijaan niissä asuvista ihmisistä.

Olen asunut suurimman osan elämästäni lähiössä tai sitä muistuttavalla alueella. Lapsuudessani 70-luvulla naapureiden vaikutusta lähiön arvostukseen oli vaikea päätellä, sillä kaikki olivat vasta muuttaneita.

Me alkuasukkaat toki tarkkailimme toisiamme. Tiesimme nopeasti, missä taloissa asuivat ne ostaripubin ahkerimmat asiakkaat, ja kartoimme kyseisiä rappuja palmusunnuntain virpomiskierroksilla. Lähiön naapurustoa kuvasi parhaiten sana ”irrallisuus”. Kenenkään juuret eivät olleet lähiössä. 

Vaan nytpä ovat. Monen lapsuudenkoti on maatalon sijaan betonitalo. Onpa syntynyt sellainenkin ihmislaji kuin ”lähiön paluumuuttaja”. Monissa lähiöissä viriää uutta yhteisöllisyyttä, kun asuinalueestaan innostuneet löytävät toisensa. Helsingin lähiöistä Roihuvuori on palkittu kertaalleen maan parhaana kaupunginosana, ja Kontulassa asuvat huippumuusikot perustivat sinne tänä keväänä elektronisen musiikin festivaalin. Miksi lähiöiden arvostus sitten edelleen laahaa verrattuna kantakaupunkien kortteleihin?

Väitän, että lähiöiden verrattain vähäinen arvostus johtuu siitä, ettemme salli lähiöissä sellaista naapurustoa, jonka hyväksymme kantakaupungissa. Seurantatutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että turvattomimmat alueet ovat pikemminkin keskustassa kuin ongelmalähiöinä pidetyillä alueilla. Kantakaupungissa hyväksymme jopa levottomuutta, sillä se ”kuuluu kaupunkiin”.

Lähiöt ovat kuitenkin merkittävä osa elävää kaupunkia. Ne ovat olleet luomassa Suomen urbaania tarinaa, ja tulevaisuudessa niillä on siinä päärooli. Voisiko lähiöistä tulla tulevaisuuden kiinnostavimpia kaupunginosia? 

Keväällä 2016 on vietetty amerikkalaisen kaupunkiajattelijan Jane Jacobsin syntymän satavuotisjuhlaa. Hän tutki, miten ihmiset vaikuttavat asuinalueeseen ja toisinpäin. Luovilla alueilla asui hänen havaintojensa mukaan kirjavaa sakkia.

”Kun alueesta tulee tylsä, rikkaatkin muuttavat pois.”

Kukapa nyt tylsäksi haluaa. 

Katja Lindroos

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Kahdeksas päivä selvisi saneerauksesta
Blogikirjoitus
Sinustako menestyvä kiinteistönvälittäjä?
Blogikirjoitus
Maalaisromanttinen sisustus
Ideagalleria
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä