3H+K on inspiroiva asumisen erikoislehti yksilön, yhteisön, yhteisöllisyyden ja muutoksen voimastaTILAA LEHTI ›

Ajatellaan ensin kahvia, tai oikeastaan sitä vempelettä, jolla itse kukin sen valmistaa. Minä olen valmiit purut ja mutteripannu -koulukuntaa. Meillä ei ole kahvinkeitintä. Kanssani ravintolapöydässä istuu filosofi Ossi Naukkarinen. Hän jauhaa kahvipavut myllyllä käsin.

”Tunnistaisin silmät kiinni, onko myllyssä vaalea- vai tummapaahtoisia papuja. Tummat hajoavat helpommin, niitä on kevyempi jauhaa”, Aalto-yliopistossa tutkimuspäällikkönä toimiva Naukkarinen sanoo.

Istumme ravintola Kuurnassa ja puhumme arjen estetiikasta, Naukkarisen erikoisalasta, josta hän on kirjoittanut yleistajuisen kirjankin. Estetiikka on perimmiltään aistimellisuutta, vaikka se usein typistyy arkipuheessa vain näköaistin avulla havaittavaksi kauneudeksi. Siis kahvia nimenomaan! Minulle mutteripannussa on tärkeää pulputus ja voimakkaana lävähtävä tuoksu, Naukkariselle puolestaan kahvimylly on ylivertainen sen äänen ja jauhamistuntuman takia.

”Se on täysin epäfunktionaalinen tapa tehdä kahvia, mutta operaatio puhuttelee kaikkia aisteja”, hän perustelee.

Naukkarinen selittää, että esteettisillä valinnoilla identifioidumme johonkin ryhmään, ja yhtälailla meidät identifioidaan osaksi jotakin porukkaa. Todennäköisesti sinä kahviesimerkkini jälkeen jo ajattelet jotain sekä minusta että keskustelukumppanistani.

Arki ja estetiikka yhdistyvät esimerkiksi siinä miten pukeudumme, millaisista astioista ruokailemme, miten sisustamme kotimme ja millaisella kulkupelillä ajamme. 

”Ympäristömme näyttää, tuoksuu, tuntuu ja kuulostaa joka tapauksessa joltakin. Myös käytöstavat ovat osa estetiikkaa”, Naukkarinen sanoo.

Hänen mielestään on turha kuvitella, että samat esineet tai toimintatavat olisivat kaikille arkisia. Arkea niistä tekee suhteemme niihin. 

”Arki on jotakin tuttua ja pysyvää. Se voi muuttua äkillisesti esimerkiksi juhlien tai jalan murtumisen takia tai sitten hitaammin vaikka opiskelujen aloittamisen tai masentumisen myötä. Hetken aikaa muutoksen huomaa, kunnes uusi tila muuttuu arjeksi”, Naukkarinen kuvaa.

Teema-kupit vilahtelevat keskustelussamme. Ne ovat monelle suomalaiselle arkisia. Niistä juodaan kotona, tuttavien luona, töissä ja seminaareissa kahvia, joka maistuu usein hiukan seisseeltä, tutulta. Kuppi näyttää aina samalta, ja tiedämme miltä Teema tuntuu kädessä.  Jollekin, joka ei ole koskaan ennen nähnyt koko astiasarjaa, kokemus saman esineen käsittelystä on aivan toinen.

”Hyvinvointi ei välttämättä lisää esteettistä ajattelua. Todella kauniita ja vaativia käsitöitä on tehty silloinkin, kun on kärsitty köyhyydestä”, Ossi Naukkarinen sanoo.

”Mistä tahansa esineestä tai toimintatavasta, johon totumme, tulee arkista. Mielenkiintoista on se, millaista itse ajattelet arkesi olevan ja miten toiset sen näkevät. Nämä eivät välttämättä mene ollenkaan yksiin”, Naukkarinen sanoo.

Minä esimerkiksi kuvittelen, että makuuhuoneessamme on jalkalistat, vaikka niitä ei ole ollut kuukausiin. Listojen puute on muuttunut niin arkiseksi, etten huomaa sitä. Sen sijaan kotonani käyvä vieras saattaa tehdä tästä yksityiskohdasta päätelmän, joka omasta mielestäni on täysin väärä: että kotonani asuu ulkoisista seikoista välinpitämättömiä ihmisiä. 

”Teemme jatkuvasti arvioita toisista ihmisistä heidän esteettisten valintojensa perusteella, vaikka osa niistä on lähes aina sattumanvaraisia ja heidän omasta mielestään ehkä jopa virheitä”, Naukkarinen huomauttaa.

Tietty ryhmä ihmisiä, omassa tuttavapiirissäni he sattuvat olemaan keski-ikäisiä tai sitä vanhempia miehiä, väittää esteettisten arvojen olevan heille täysin merkityksettömiä. He ostavat vaatteensa ”mistä tahansa” ja asentavat asuntoonsa laminaattilattian, ”koska se on kätevä”. Naukkarinen tunnistaa kuvauksen. Hänestä on hyväksyttävää ja järkevää tehdä valintoja myös käytännöllisin, poliittisin tai ekologisin perustein.

”Mutta tosiasiassa nämä ihmiset saattavat tietää tarkkaan, mitä ei pidä hankkia, ettei vahingossakaan näytä tehneensä valintaa esteettisin perustein. Tälle porukalle arjen estetiikka kulminoituu siihen, ettei se erotu muista. ’Valitsin tämän, koska tämä on tällainen tavallinen.’”

On kuitenkin vaarallista uskotella itselleen, että estetiikka olisi merkityksetöntä. Se nimittäin vaikuttaa hyvin monenlaisiin päätöksiin vähintäänkin taustalla. 

”Tutkitusti ihmisten kohtelu riippuu paljon siitä, miten viehättävinä heitä pidetään. Kauniille annetaan enemmän apua sairaalassa, heidän kanssaan vietetään enemmän aikaa ja he saavat parempia arvosanoja, vaikka tätä ei olekaan kiva myöntää”, Naukkarinen muistuttaa. 

Minäkin olen kerran saanut töitä sen jälkeen, kun pomoni ääneni kuullessaan ajatteli puhuvansa itsensä kanssa. Ilmeisesti hän piti omasta äänestään.

Laura Pörsti luki Ossi Naukkarisen suosituksesta Quentin Crispin ja Donald Carrollin Tyylikirjan 1980-luvulta. Edelleen ajankohtainen opus paljastaa esimerkiksi, millaista on tyylikäs köyhyys.

Koko kansan yhteisestä arkiestetiikasta ei varsinaisesti voi puhua, mutta tiettyihin asioihin Suomessa on totuttu. Yksi on se, miltä asunnot näyttävät. 

”Suomessa on rakennettu paljon lyhyessä ajassa, mikä on johtanut hyvin yhtenäiseen alueelliseen arkkitehtuuriin. Kaikki tietävät, miltä 50-, 60- tai 70-luvun asunto tai Kruununhaka näyttää.”

Kauppakeskukset puolestaan edustavat suorastaan maailmanlaajuista arkiestetiikkaa. Vaikka inhoan niiden persoonatonta tunnelmaa, huomaan väsyneenä ulkomailla hakeutuvani usein juuri kauppakeskukseen. Vaikka kulttuuri olisi miten vieras, kauppakeskuksessa tiedän, mistä löydän vessan. Usein voin jopa kuvitella, miltä siellä näyttää ja tuoksuu.

”Kauppakeskukset ovat arkisesti positiivisia paikkoja, koska ne ovat turvallisia ja helppoja. Niissä osataan olla. Arjen viehätys on siinä, ettei sitä tarvitse juuri miettiä”, Naukkarinen tulkitsee.

Suurin rooli arkisella estetiikalla on hänen mielestään kuitenkin alakulttuureissa. Se on liimaa, joka yhdistää tiettyä porukkaa. 

”Minä esimerkiksi olen puljannut sen verran jääkiekon parissa, että luulen tunnistavani pelaajan, kun sellainen tulee kadulla vastaan”, hän sanoo.

Innostun. Kehotan asiantuntijaa kertomaan heti, miten jääkiekkoestetiikka näkyy kadunmiehessä (mieshän hän nimenomaan on). 

”No ensinnäkin ruumiinrakenne. Isot pakarat”, Naukkarinen aloittaa. 

”Ja hiukset. Tällä hetkellä monen jääkiekkoilijan hiustyyli on sellainen vähän ylikasvanut melkein-takatukka, eri ikäisillä hieman erilainen. Mutta mitään yhteistä estetiikkaa he eivät varmasti myönnä, jos menet kysymään, eikä kuvaus tietenkään sovi kaikkiin.”

Jääkiekkopiireissä estetiikka tai kauneus eivät kuulu yleisimpiin keskustelunaiheisiin. Silti hien, varusteiden, oluen, kahvin ja käristemakkaran erikoinen yhdistelmätuoksu on monelle harrastajalle selittämättömän rakas. Naukkarisen mukaan siinä ollaan estetiikan ytimessä.  Sisustuslehdet, blogit, julkisuuden henkilöt, televisio ja ystäväpiiri. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, millaisia esteettisiä arvostelmia teemme, ja ne myös koulivat makuamme. 

”Microsoftin ja muiden ohjelmistotalojen graafikot dominoivat aika paljon arkeamme”, Naukkarinen huomauttaa. 

”Olemme turtuneet siihen, mutta mietin, miten paljon esimerkiksi Microsoftin sininen värimaailma vaikuttaa mieleemme ja kenties sisustukseemme. Alkaako se jossain vaiheessa ohjata sitä, miltä haluamme kaiken muunkin näyttävän?”

Jo nyt tuntuu usein siltä, että samojen lehtien, blogien ja ohjelmien seuraajilla on hämmentävän samanlaiset kodit. Ikean Stockholm-matto on nimetty blogimatoksi, koska se koristaa niin monen sisustusbloggaajan olohuonetta, lukijoista puhumattakaan. Se tuntuu minusta kummalliselta. Miksi niin moni kopioi näkemänsä suoraan?

Naukkarinen pohtii, että osa ihmisistä ehkä antaa mielellään makunsa toisten käsiin.

”Ei kaikilla ihmisillä välttämättä ole makua. He noudattavat muotia tai sääntöä.”

Hän viittaa Quentin Crispin ja Donald Carrollin tyyliä kaikinpuolisesti ruotivaan Tyylikirjaan (1981). Siinä todetaan, että ”tyylikästä pukeutumista voi verrata manifestin julkaisemiseen, muodikas pukeutuminen taas muistuttaa vetoomuksen allekirjoittamista”. Ehkä yhtenäisissä valinnoissa on kyse arkisen tuttuuden kunnioittamisesta. Se saattaa luoda myös yhteenkuuluvuutta: meillä on samanlaiset keittiökaapit!

Toimittaja Laura Pörsti kysyi filosofi Ossi Naukkariselta muun muassa, miksi kodit näyttävät Suomessa usein samanlaisilta. Arjen estetiikassa tuttuus on tärkeää, koska se luo turvallisuutta, vastasi Naukkarinen. 

Mutta mitä oikeastaan on hyvä maku? Voiko sellaista edes olla? Naukkarinen ottaa esille David Humen 1750-luvulla kirjoittaman tekstin maun standardista.

”Hume korostaa, että makua pitää harjoitella. Se ei ole myötäsyntyinen kyky. Hyvän maun taustalla on myös kokemusta ja aistiherkkyyttä, ja se edellyttää omista ennakkoluuloista irrottautumista. Hänen määritelmänsä pätee aika hyvin tänäkin päivänä”, Naukkarinen sanoo.

Makukysymyksistä voi Naukkarisen mielestä kuitenkin vallan mainiosti kiistellä. Koska niistä ei voi koskaan sanoa lopullista totuutta, erittelyä ja argumentointia voi harrastaa loputtomiin. Sitä varten pitää opetella pukemaan sanoiksi se, miksi pitää jotakin kauniina tai rumana.

”Sitäkin voi kysyä, onko kauneus päämäärä, jota pukeutumisella, sisustuksella tai käytöksellä haetaan. Esteettisillä valinnoilla voi ilmentää niin paljon muutakin, vaikka ironisoida tai herättää kysymyksiä.” 

Ystäväni olohuoneessa seisoo miehenkorkuinen, kultainen palmuvalaisin, hänen puolisonsa perintökalleus. Lamppu ei ehkä ole perinteisessä mielessä kaunis, mutta se ilahduttaa kummallisuudellaan joka kerta sen nähdessäni. Minulle se on tervetullut särö arjen esteettiseen tasalaatuisuuteen. Naukkarisella on tapana teettää opiskelijoillaan harjoitus, jossa hän jakaa jokaiselle A4-arkin. Hän kehottaa kaikkia tutkimaan omaa arkkiaan niin tarkkaan, että tunnistaa sen vielä sittenkin, kun opettaja on kerännyt arkit pois ja sekoittanut ne. 

”Jokainen löytää aina omansa. Jopa valkoisissa paperiarkeissa on eroja, esimerkiksi siinä miten kuidut näkyvät valoa vasten. Tällaisen harjoituksen jälkeen kaikki visuaalinen informaatio näyttäytyy hetken eri tavalla”, Naukkarinen lupaa.

Kotona kokeilen tätä heti. 

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Asuntoja -salkussa
3H+K Artikkeli
Maalaisromanttinen sisustus
Ideagalleria
Susiraja putoaa Kehä I:lle
Blogikirjoitus
Ota yhteyttä

Oliko tästä artikkelista hyötyä?

Lisää tärkeää tietoa asumiseen ja muuttamiseen liittyen voit kysyä suoraan meiltä.

Ota yhteyttä