Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Kun teknologian hinnat laskevat, kehitys kiihtyy entisestään. Älykotien toivotaan jopa ratkaisevan monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten vanhusten kotiasumisen ongelmia ja energiankulutuksen hillitsemistä. Teknologiaan liittyy myös pelkoja: älykodinkoneet vakoilevat käyttäjiä ja ovat tietoturvariski. Asuinalueiden pelätään eriarvoistuvan, kun vain osalla on varaa varustaa asunto luksusteknologialla. Älykotien tavoite on kuitenkin tehdä asumisesta ja elämisestä entistä turvallisempaa, helpompaa ja ekologisesti kestävämpää.

Miten älykäs kodinteknologia vaikuttaa tulevaisuuden asumiseen? 

Älykkäässä ilmanvaihdossa hiilidioksidianturit ja ilmamääräsäätimet aistivat kodin sisäilmaa ja järjestelmä säätää ilmanvaihtoa tiedon perusteella. Perinteisessä painovoimaisessa ilmanvaihdossa asukas avaa ikkunan tai venttiilin, mutta älykäs ilmanvaihtojärjestelmä huolehtii tuulettamisesta asukkaan puolesta. Kun puhutaan älykodista, ajatukset lipuvat helposti itseohjautuviin kodinkoneisiin, langattomiin viihdejärjestelmiin ja siivousrobotteihin. Älykäs asuminen on kuitenkin monimuotoisempi ilmiö kuin älypuhelimella käynnistettävä kahvinkeitin tai iltaisin himmenevät valot.

”Älykkään kodinteknologian tärkein tavoite on tehdä asumisesta ja elämisestä entistä turvallisempaa, helpompaa ja ekologisesti kestävämpää. Se edistää asumisympäristön esteettömyyttä ja asukkaiden hyvinvointia”, sanoo Asumisen tulevaisuus -ohjelman päällikkö Risto Vilkko Suomen Akatemiasta.

Älytalo toimii niin kuin siellä asuvat ihmiset haluavat, sillä koti opetetaan asukkaidensa tavoille. Älykäs asuminen voidaan pilkkoa kolmeen tekijään: asumiseen, talotekniikkaan ja asuinalueiden rakentamiseen. Kaikkien kohdalla puhutaan nykyään älyasumisesta ja automaatiosta.

Uudisrakentamisessa ja asuinalueiden suunnittelussa otetaan yhä enenevässä määrin huomioon tulevaisuuden älykäs liikenne ja kuljetuspalveluiden lisääntyminen. Myös paikallisen energiantuotannon odotetaan muuttuvan ja muuttavan lähiympäristöjä. Rakennustekniikassa älyteknologia on jo käytössä. Markkinoilla on useita älykkäällä automatiikalla varustettuja poistoilmanvaihtojärjestelmiä. Uudet tiukat energiavaatimukset jopa edellyttävät jonkinasteista älyteknologiaa uudisrakennuksissa.

Älykodeista, eli kodeista joissa on runsaasti älykästä kodinteknologiaa, on puhuttu jo 20 vuotta, mutta lopullista läpimurtoa odotetaan vielä. Miksi ilmiö ei ole lyönyt läpi? Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan ja tietoliikenteen professori Jukka Vanhalan mukaan syy on siinä, että tekniikka ei ole ollut tarpeeksi kehittynyttä.

”Kaikki järjestelmät ovat olleet puutteellisia, eivätkä ne ole keskustelleet keskenään. Tämän päivän tekniikka kyllä mahdollistaa yksinkertaisten laitteiden välisen kommunikoinnin, mutta vika on siinä, että todellista tarvetta sille ei ole.”

Miksi me sitten haluaisimme älykkäämpiä koteja?

Älyjääkaapissa on kaksi paikkaa useille eri ruoka-aineille: juustoille, jogurteille, levitteille ja leikkeleille. Kun toinen paikka tyhjenee, jääkaappi ilmoittaa, että ruoka-ainetta pitää ostaa lisää. Toinen älykaappi ilmoittaa, kun ruokien viimeiset käyttöpäivät lähestyvät. Jääkaapin sisälle on asennettu kolme kameraa, jotka nappaavat sisällöstä kuvan aina kun ovi suljetaan. Kaupassa jääkaapin sisällön voi tarkistaa omalta älypuhelimelta.

Älykästä kodinteknologiaa on jo lähes jokaisella asumisen alueella: murto- ja palohälyttimet lisäävät turvallisuutta, laitteiden etäkäyttö tehostaa ajankäyttöä, valaistuksen säädettävyys lisää viihtyvyyttä ja lämmitysjärjestelmät parantavat ekologisuutta ja energiatehokkuutta.

Silti älyteknologia on yleistynyt lähinnä palveluissa, joihin liittyy pelkästään informaation siirtoa, esimerkiksi valaistuksessa ja langattomassa viihteessä. Jos toimintoon liittyy sen sijaan monimutkaista fyysistä tekemistä, automaatiosta ei ole koettu vastaavaa hyötyä. Vaikka kahvinkeittimen saisi käynnistettyä kännykällä kotimatkalla, on kahvi silti laitettava keittimeen valmiiksi. Myöskään pesukone ei vielä itse lajittele pyykkiä. Robotti-imuri on itse kaivettava siivouskaapista, ja usein se on myös autettava kynnysten yli.

Vilkon mukaan kodin älyteknologia on silti mullistava ilmiö.

”Se kehittää järjestelmiä entistä interaktiivisempaan suuntaan. Järjestelmät eivät ole autonomisia, vaan teknologia keskustelee asukkaan kanssa ja reagoi asukkaan tarpeisiin ja elämäntilanteisiin.”

Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio avaavat uusia mahdollisuuksia asumiseen. Monia toimintoja voidaan hallita paremmin ja tehokkaammin teknisten säätöjärjestelmien avulla. Yksi tärkeimmistä uusista mahdollisuuksista liittyy toimintojen optimointiin ja tekoälyn hyödyntämiseen. Ambient intelligence on digitalisaatiota hyödyntävä ”läsnä-äly”, joka seuraa jatkuvasti asunnon tiloja ja säätää niitä asukkaiden tarpeita ja toiveita ennakoiden.

Toistaiseksi älyteknologiaa on hankittu eniten viihdelaitteisiin ja viihtymiseen. Vanhalan mukaan syy on siinä, että viihteessä tuloksen näkee heti.

”Jos ostat isomman telkkarin, saat välittömästi miellyttävämmän käyttäjäkokemuksen. Harva haluaa investoida merkittäviä summia valaistuksen automatisointiin tai epämiellyttäviin turvalaitteisiin, kuten vuoto- ja palohälyttimiin tai murtosuojauksiin.”

Arvioiden mukaan kevyt automaatiotaso pientalossa maksaa 10–100 euroa neliötä kohden.

”Se alkaa olla merkittävä summa. Älyjärjestelmät ruksataan talopaketin hinnasta ensimmäisenä pois.”

Kuluttaja miettii aina investoinnista saatavaa hyötyä. Vanhalan mukaan on silti jo olemassa monia erityisryhmiä, joille sijoituksesta kodin älyteknologiaan on normaalia suurempi hyöty. Älyteknologia voi tulevaisuudessa hyvinkin vastata isoihin asumisen trendeihin ja asumiseen liittyviin yhteiskunnalliseen ongelmiin.

Älylattia kertoo, jos huoneessa on liikettä tai jos asukas on kaatunut. Lattiamaton alla on ohut liikkeen tunnistava kalvo. Tieto siitä välittyy monitoriin, jossa liike näkyy punaisena pisteenä. Palvelutalojen lisäksi älylattia voi palvella esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen omaisia: lapset näkevät, onko iäkäs vanhempi liikkunut kotonaan lainkaan.

Asumisen trendit vaikuttavat siihen, millaista älyteknologiaa tarvitaan. Esimerkiksi entistä väljempi asuminen luo tarvetta älykkäälle energianhallinnalle kodeissa. Toinen trendi liittyy tiiviiseen kaupunkiasumiseen, liikennejärjestelyihin ja muuhun infrastruktuuriin.

”Älykästä liikennettä odotellessa voi vain toivoa, että kaavoittaja on viisas”, Vanhala sanoo.

Risto Vilkon mukaan älykäs teknologia poistaa esteitä kodista ja asuinympäristöstä. Se tuo palvelut kotiin tai vähintään lähemmäs kotia. 

Yksi kehityslinja, johon älytekniikalla pyritään vastaamaan, on kodin ja työn rajojen hälveneminen. Aiemmin koti ja työ olivat selkeästi erillään, mutta etätyön lisääntyessä rajaa on vaikeampi määritellä. Etätyön ja -opiskelun suosiota voidaan kasvattaa älytekniikalla.

Myös pienemmissä yksiköissä asumisen ja yksin asumisen trendit luovat älyteknologialle tarvetta. Teknologia voi helpottaa merkittävästi ikääntyvien asumista kotona. Laitteet auttavat hallitsemaan rutiineja sekä parantavat turvallisuudentunnetta ja viihtyvyyttä. Yksi asumistrendien uhka on yksinäisyys, jota on mahdollista ehkäistä etäkäytettävillä sosiaalisilla palveluilla.

Yksinäisyyden poistaminen ja ikääntyvien kotona asumisen tukeminen on myös iso yhteiskunnallinen kysymys, sillä ihmisten halutaan asuvan kotonaan mahdollisimman pitkään. Ehkä suurin globaali tarve, johon älykkäällä kodinteknologialla pyritään vastaamaan, on ekologisuus. Taloautomaation päätehtävä on energiavirtojen hallinta. Toisaalta kaikki eivät pidä älykästä taloteknologiaa kestävänä kehityksenä.

”Niin kauan kuin laitteet toimivat, kaikki on ok. Kun ne eivät enää toimi, hankitaan tilalle uutta. Talotekniikan pitäisi kestää useita kymmeniä vuosia, mutta älytekniikalla se ei ole mahdollista”, Vanhala sanoo.

Monet myös uskovat, että runsaasti teknologiaa tarvitsevat ilmanvaihtojärjestelmät synnyttävät uusia hometaloja. Koneellinen ilmanvaihto saattaa levittää huoneilmaan mikrobeja ja epäpuhtauksia. Älyteknologiaan liittyy myös yhteiskunnallisia pelkoja. Yksi peloista on se, että älyteknologia eriarvoistaa ihmisiä. Onko vain hyvätuloisilla varaa asua teknologialla viihtyisäksi ja ekologiseksi tehdyillä asuinalueilla, esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa? 

Toistaiseksi älykodit ovat luksusta, mutta Vanhala ei usko, että pitkällä aikavälillä trendi jatkuu.

”Älyteknologia on jonkin aikaa paremmin toimeentulevan väestönosan harrastus, kunnes taloudellisiin tai sosiaalisiin syihin perustuvat hyödyt ovat isompia kuin itse investointi.”

Toisin sanoen kaikilla on pian varaa älyteknologiaan, sillä hinnat laskevat nopeasti.

Kun lamppu menee rikki, se on helppo korjata: vaihdetaan vain polttimo. Älyvalaistussa kodissa prosessi ei ole ihan yhtä helppo. Älyvalojen rikkoutuessa kotiin pitää ehkä kutsua älyvalaistusteknologiaan erikoistunut huoltomies. Älyteknologian yleistymisen hidasteena on ollut niin sanottu muna-kana-ongelma. Älylaitteita ei ole tehty, koska valmistajat ovat kokeneet, että niille ei ole kysyntää, mutta kysyntää ei ole voinut syntyä ilman laitteita.

Myös valmistajien erilaiset standardit ovat vaikeuttaneet koko kodin täyttämistä älylaitteilla, eihän kukaan halua säätää jokaista laitetta eri ohjaimella. Vanhalan mukaan isot laitevalmistajat ovat heränneet vasta viime aikoina siihen, että yhteiset standardit ovat heidän oma etunsa. Niiden avulla käyttäjämäärät kasvavat.

”Älykkään teknologian voimakas vaikutus asumiseen on kasvussa. Se ei tule kääntymään päinvastaiseksi”, Risto Vilkko tiivistää.

Siksi myös älyteknologiateollisuus kasvaa vauhdilla. Toistaiseksi teollisuudenala on pieni, mutta pinnan alla kuplii: monia innovatiivisia yrityksiä on jo syntynyt.

”Tämä liittyy laajempaan rakennemuutokseen. Nuorta pätevää insinöörikuntaa on nyt vapaana aloittamaan uutta liiketoimintaa”, Vanhala sanoo.

Toistaiseksi ne muutamat kodit, joissa on paljon älyteknologiaa, on rakennettu kalliilla. Vanhala uskoo, että kun tekniikka yleistyy, se leviää laajalle. Milloin tämä tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan. 

”Suhtaudun arvioihin varovasti, sillä jo 20 vuoden ajan on ennustettu, että viiden vuoden päästä tapahtuu. Uskon, että kun tekniikka halpenee ja soluttautuu ympäristöön, osa innovaatioista ujuttautuu salakavalasti kotiin.”

Esimerkiksi älypuhelimet ja muut mobiililaitteet yleistyivät räjähdysmäisesti vain muutamassa vuodessa. Tuleva kehitys muuttaa remontti- ja huoltohenkilökunnan tarvetta. Perinteiset putki- ja sähkötyöt eivät kokonaan häviä, mutta uusissa älytaloissa tarvitaan uudenlaista osaamista. Ongelmat saattavat jopa monimutkaistua.

Toisaalta älykodista pystytään keräämään kunnon valvontainformaatiota. Talo hälyttää ongelmista etukäteen. Samalla tee-se-itse-korjauskulttuuri vähenee, sillä älykotia ei noin vain lähdetä peruskoulupohjalta remppaamaan.

Samsungin älytelevisio saattaa nauhoittaa television edessä käytyjä keskusteluita. Ääniohjauksessa oleva televisio voi lähettää otteita puheesta kolmannelle osapuolelle tunnistettavaksi. ”Huomaathan, että jos puhumasi sanat sisältävät henkilökohtaista tai arkaluontoista tietoa, sitä voidaan tallentaa ja lähettää kolmannelle osapuolelle”, television yksityisyyskäytännössä sanotaan.

Ilmiötä, jossa verkkoyhteys löytyy pian lähes kaikista kodinkoneista, kutsutaan esineiden internetiksi (Internet of Things). Se on herättänyt laajaa keskustelua tietoturvakysymyksistä ja tekoälyyn liittyvistä uhkista. Venäläisen Kaspersky Labin perustaja Eugene Kaspersky kutsuu esineiden internetiä ”uhkien internetiksi”. Kodinkoneiden tietoturvaongelmat ovat uusi ilmiö, eikä moni varmasti osaa ajatella, että kukaan hakkeroituisi kodin valojärjestelmään.

Joka paikassa, jossa kulkee verkkojen välistä tietoa, on aina tietoturvariski. Niin myös kodin älyteknologiassa. On esimerkkejä, joissa älyjääkaappi on valjastettu roskapostin lähettäjäksi. Suomalainen tietoturvayhtiö F-Secure on lanseerannut älykkään kodin netinsuojauksen.

”Väitetään, että se on jopa parempi kuin omalle tietokoneelle asennettava”, Vanhala sanoo.

Tietoturvakysymyksissä pätee vanha sääntö: mitä enemmän laitteita, sitä todennäköisemmin jokin niistä menee rikki. Mitä useampi laite on kiinni verkossa, sitä varmemmin tietoturva pettää. Yleensä syy ei ole kuitenkaan laitteessa, vaan inhimillisessä virheessä.

”Käyttäjä ei ole esimerkiksi jaksanut vaihtaa salasanaa. Laitteet ovat periaatteessa turvallisia, mutta käyttäjät eivät ole niin valveutuneita. Tässä olisi kansanvalistus paikallaan”, Vanhala sanoo.

Esineiden internetissä pelottaa myös se, että käyttäjätietoja vuotaa oman kodin ulkopuolelle. Ei ole kivaa, jos joku vakoilee, mitä älyjääkaapin sisällä on. Toisaalta käyttäjätiedot tarjoavat valmistajille mahdollisuuksia tuotteiden kehittämiseen ja palveluiden parantamiseen.

”Ihmiset joutuvat tottumaan siihen, että dataa luovutetaan enenevässä määrin. Jo nyt sitä tapahtuu puolisalaa. Tietokoneenkäyttäjät suostuvat usein huomaamattaan siihen, että kone lähettää käyttäjätietoja kehittäjälle. Ja onhan monilla kanta-asiakaskortteja. Koko ajan ihmisen käytöstä profiloidaan”, Vanhala sanoo.

 

Sharpin uusi mikroaaltouuni käyttää älykästä anturia, joka mittaa ruoan kosteuden ja mukauttaa valmistusajan automaattisesti. Käyttäjän ei tarvitse syöttää uunille tietoa ruoan painosta tai lämmitysajasta ja -tehosta. Yhden punaisen napin painaminen riittää. Asumisen tulevaisuuden kannalta älyteknologiassa on kaksi merkittävää kehityssuuntaa. 

Tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinosen mukaan teknologiaa käytetään hektisen asumisen elämänhallinnassa eräänlaisena lennonjohtotornina. Silloin vahva tekninen varustelu saa myös mieluusti olla näkyvissä. Kodista jopa tulee tekninen artefakti, ”asumiskone”, jota asukas itse ohjaa ja käyttää monipuolisesti omiin tarpeisiinsa.

Toinen suuntaus on täysin päinvastainen. Sen tarkoitus on rauhoittaa asuminen takaisin perusfunktioon, jossa koti antaa suojaa sekä mahdollistaa rentoutumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen läheisten kanssa. Asunnon tekninen varustelu on upotettu rakenteisiin mahdollisimman näkymättömästi. Kehityssuunta riippuu siitä, miten asukas näkee oman suhteensa teknologian käyttöön.

Kun koti täytetään teknologialla, mikä siellä muuttuu? Ei välttämättä mikään. Kodin idea säilyy, ja teknologia vain vahvistaa kodin päätehtävää. Laitteilla ja teknisillä muutoksilla kodista pyritään tekemään viihtyisämpi, ekologisempi ja turvallisempi paikka. Digitalisaation tuloa kotiin ei voi välttää, mutta sen vaikutus on lopulta pienempi kuin pelätään.

Oleellista on kehitys, jossa asunto kerää tietoa asukkaiden liikkeistä ja oppii siitä. Jääkaappi kertoo, milloin ruoka on lopussa, ja asunto säätää valaistusta automaattisesti vuorokauden mukaan. Asunto oppii ennakoimaan. Oikeastaan älykkäät kodinteknologiat ovat samaa jatkumoa kuin pesukoneet, mikroaaltouunit, wifi ja vedenvaraaja. Ne ovat kaikki kodin arkea helpottavia asioita, jotka aikoinaan epäilyttivät. Jotkut jopa unelmoivat täysautomaattisista kodeista. Jukka Vanhala ei pidä sitä tavoiteltavana.

”Henkilökohtaisesti ajattelen, että kaikkea ei pidä automatisoida eikä kodin rutiineista saa luopua.”

Mikä koti se sellainen on, jossa jääkaappi ja uuni päättävät keskenään, mitä illalla syödään? Sirkka Heinosen mukaan ihminen on luonteeltaan seppäihminen, homo faber, joka haluaa käyttää teknisiä vempaimia elämää helpottamaan.

”Hahmontunnistus, ääniohjattavuus ja jopa ruumiinkielen hyödyntäminen älykodin ohjauksessa avaavat uusia ulottuvuuksia ihmisälyn ja asumista palvelevan tekoälyn sopusuhtaiselle liitolle.”

Kodin älyteknologia on määrittelemässä kotia uudelleen. Teknologia tekee kodista palvelualustan, joka elää ja mukautuu käyttäjän mukana. Pelko on kuitenkin ymmärrettävää. Ihmisillä on luontaista epäluuloa kaikkea automaattisesti toimivaa kohtaan.

”On tutkittu, miten kotia on miellyttävää ja järkevää ohjata. Käyttäjät halusivat aina kotiin elokuvista tutun ison, punaisen hätäkytkimen, jolla voi lyödä sähköt halutessaan poikki”, Jukka Vanhala sanoo.

Haluamme, että kontrolli on viime kädessä meillä. 

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Maalaisromanttinen sisustus
Ideagalleria
Pääseekö keskiluokka varakkaiden imuun?
Blogikirjoitus
Kolme huonetta ja taiteilija
3H+K Artikkeli
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä