Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Sähköä ei myöskään kulu enää vain kodin seinien sisällä, vaan se on aineetonta ja vaikeasti laskettavissa. Noin kymmenen prosenttia kotitalouksien kuluttamasta energiasta valuu hukkaan, ikkunoista pihalle ja internetiin. Asiantuntijoiden mukaan energian säästäminen kodeissa ei vaadi lopulta isoja investointeja tai mukavuudesta tinkimistä. Ensin pitää vain tietää, mihin sähkö kotona kuluu. 

Mitä sen on väliä? Näin moni ajattelee, kun lamput unohtuvat kotona palamaan ja sähkölaitteet valmiustilaan. Ettei näin pienillä valinnoilla ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Mutta on niillä: kotitalouksien sähkönkulutus on monen asian summa.

Sähkönkulutus on yksi kotitalouksien suurimmista kulueristä. Siitä on tietysti vaikeaa sulkea kokonaisia osia pois, ellei halua katkaista lattialämmitystä tai valaista koko asuntoa pelkillä kynttilöillä, mutta jokaisesta osa-alueesta on mahdollista nipistää vähän. Se säästää sekä kukkaroa että luontoa. Asiantuntijoiden mukaan yksinkertaisilla ja merkityksettömiltä tuntuvilla teoilla sähkönkulutusta on mahdollista vähentää jopa kymmenen prosenttia. Ensin on kuitenkin selvitettävä, mihin kotien sähkö kuluu.

Meitä on moneen junaan – ja kotiin, joissa jokaisessa kulutetaan sähköä eri tavalla. Mutta jos yleistetään, on mahdollista luoda jonkinlainen kokonaiskuva suomalaisten sähkönkulutuksesta.

”Kaikissa kodeissa suurin osa energiasta menee lämmitykseen. Sähkölaskussa näkyy kuitenkin vain sähkölämmitteisen kodin energiankulutus”, sanoo Päivi Suur-Uski, joka työskentelee asiantuntijana Motivassa. Yritys tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille asiantuntijatietoa energian sekä rakennus- ja pakkausmateriaalien tehokkaasta ja kestävästä käytöstä.

Erityisesti asumismuoto ja lämmitystapa vaikuttavat sähkölaskun suuruuteen. Yhden asukkaan kerrostalokodin tavallinen kulutus on 1 000–1 400 kWh, mutta se voi kaksinkertaistua, kun varustelutaso on korkea. Neljän asukkaan omakotitalolle tyypillinen 5 000–7 000 kWh:n kulutus voi nousta korkean varustelutason myötä 10 000 kWh:iin, ja sähkölämmitteisessä kodissa kulutus saattaa nousta moninkertaiseksi. Elokuun alussa energian hinta oli keskimäärin 7,7 senttiä kilowattitunnilta. Kokonaishinta sähkönsiirto mukaan lukien oli 18,17 senttiä.

Energiankulutukseen liittyy oleellisesti myös ilmanvaihto, jonka kautta voi poistua noin kolmannes rakennuksen lämmittämiseen käytetystä energiasta. Uusissa taloissa vaaditaan, että ilmanvaihdon kuluttamasta energiasta vähintään 30 prosenttia saadaan talteen.

”Muilta osin sähkönkulutukseen vaikuttavat kodin ja laitteiden ikä sekä asukkaiden elämäntapa”, Suur-Uski sanoo.

Harva osaa kuitenkaan sanoa, kuinka paljon sähköä käyttää. Kun Motivan teettämässä tutkimuksessa kuluttajia pyydettiin vertaamaan omaa sähkönkulutustaan muiden kulutukseen, kaikki arvioivat käyttävänsä vähemmän sähköä kuin muut. Silti kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut koko ajan vuoteen 2014 asti.

Suur-Uskin mukaan kuluttajat eivät ole vielä valveutuneita siitä, mihin kaikkeen sähköä kodeissa kuluu. Valtakunnallisella tasolla kotitalouksien sähkönkäyttö jakautuu niin, että samassa suuruusluokassa ovat kylmälaitteet, valaistus ja viihdelaitteet. Aiemmin monessa kodissa valaistus oli suurempi sähkönkuluttaja kuin useimmat sähkölaitteet.

”Kun kotiin pitäisi vaihtaa ledilamput, siihen suhtaudutaan erittäin myötämielisesti, mutta jääkaappia tai televisiota ostaessa valintakriteerinä ei ole läheskään aina energiamerkintä ja pieni kulutus.”

Sähkökiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite, keittiön laitteista suuritehoisimpia ovat sähköliesi ja -uuni. Pesukoneiden veden- ja sähkönkulutus on laskenut viime vuosina niin, että astian- ja pyykinpesua on vaikeaa enää tehostaa. Suur-Uskin mukaan sähkönkulutuksen nousu johtuukin siitä, että kuivausrumpujen ja muiden sähkölaitteiden määrä on yhä useammassa kodissa lisääntynyt. 

”Nyt on ehkä saavutettu laitteiden yleistymisen kasvun kyllästymispiste, mikä alkaa vihdoin näkyä sähkönkulutuksen tasaantumisena. Lisäksi vanha energiasyöppö laitekanta on poistumassa.”

Myös kodin viihdelaitteiden määrä on kasvanut vauhdilla. Vaikka tietokoneet, digiboksit ja suuret taulutelevisiot ovat aiempaa energiatehokkaampia, niiden yleistyminen on lisännyt kotien energiankulutusta merkittävästi. Viihdelaitteille on ominaista sekin, että ne saattavat kuluttaa sähköä, vaikkei niitä edes käytä.

Viihteeseen ja tiedonvälitykseen kuluu kodin sähköstä noin seitsemän prosenttia. Puolessa suomalaisista kotitalouksista on vähintään kaksi televisiota. Lähes kaikissa kodeissa on ainakin yksi tietokone. Yksittäisten viihde-elektroniikkalaitteiden sähkönkulutukset ovat verrattain pieniä, mutta televisioon saattaa olla kytkettynä monia muitakin laitteita: bluray-soitin, kaiuttimet, kotiteatteri, pleikkari. Ahkerassa käytössä ja aina päällä olevat viihdelaitteet saattavat kuluttaa enemmän sähköä kuin vaikka astian- ja pyykinpesukone. 

Osa viihdelaitteiden sähkönkulutuksesta kertyy valmiustiloista. 

”Joissain talouksissa modeemit, verkkopäätelaitteet ja televisiot ovat netissä koko ajan. Langattomat verkot ovat päällä silloinkin kun ollaan itse pois kotoa”, Päivi Suur-Uski sanoo.

Niiden sähkönkulutus on kymmeniä watteja päivässä.

”Se voi tuntua pieneltä omassa kotitaloudessa, mutta Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta, joten valtakunnallisesti kulutus on merkittävä. Ja harvalla on pelkästään langaton verkko. Monikaan ei sammuta pelikoneita ja digiboksia kotoa poistuessaan.”

Internetiin jatkuvasti yhteydessä olevien laitteiden määrä kasvaa koko ajan. Puhutaan Esineiden internetistä (Internet of Things, IOT), jossa kodin laitteet – niin jääkapit kuin pesukoneet – ovat yhteydessä verkkoon. Niiden myötä kodin passiivinen sähkönkulutus nousee.

Myös sähkölaitteiden käytössä on tapahtunut suuri muutos.

”Älypuhelimia räplätään koko ajan. Näin ei suinkaan ollut 10 vuotta sitten”, Suur-Uski muistuttaa.

Esimerkiksi heinäkuussa ilmestynyt Pokémon Go -kännykkäpeli on lisännyt räjähdysmäisesti lisävirta-akkujen kysyntää. Akkujen lataaminen vie kotona sähköä siinä missä muukin kodinelektroniikka, mutta harva ajattelee, miten netin käyttö kuormittaa tietoliikenneverkkoja ja lisää niiden sähkönkäyttöä. 

Nykyään puhutaankin piiloenergiasta. Esimerkiksi sähköisen median energiankulutus ei ole ympäristövaikutuksia ajatellen kovin merkittävää, mutta tilanne on toinen, kun otetaan huomioon laitteiden valmistukseen, kierrättämiseen ja klikkailuun kuluva energia. Valtaosa suomalaisista käyttää internetiä päivittäin ja yli puolet (68 prosenttia) monta kertaa päivässä.

”ICT-kulutusta ei välttämättä mielletä sähkönkulutukseksi”, sanoo Hanna Pihkola, joka on tutkinut Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä klikkailun ekologista jalanjälkeä ja sähköisen median ympäristövaikutuksia. Jokainen googlehaku ja kissavideon katselu vaatii energiaa. Se vain ei näy kokonaan omassa sähkölaskussa.

”Pilvipalvelut ja vastaavat siirtävät kulutusta konkreettisesti kodin ulkopuolelle”, Pihkola sanoo.

Energiankulutuksen kasvuun vaikuttaa myös siirrettävän tiedon muoto. Esimerkiksi tekstitiedostojen sijaan verkon kautta lähetetään yhä enemmän videoita, mikä vaatii aiempaa enemmän energiaa. Pihkolan mukaan klikkailun ympäristövaikutuksia ei voi tällä hetkellä arvioida kovin kattavasti yksittäisen kuluttajan osalta. Se kuitenkin tiedetään, että siirrämme yhä enemmän tietoa. Maailman mittakaavassa koko ICT-sektorin arvioidaan kuluttavan noin kymmenen prosenttia kaikesta tuotetusta sähköstä ja aiheuttavan noin kaksi prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

”ICT:n ympäristövaikutuksiin liittyy kaksi tutkimuslinjaa. Toisaalta tarkastellaan, miten ICT:n avulla voidaan tehostaa energiankulutusta muilla sektoreilla. Toinen puoli on ICT:n oma kulutus, joka on noussut viime aikoina enemmän esiin ja jota pitää miettiä.”

Vaikuttaa siltä, että mobiiliverkon sähkönkulutus ja sen vaatimat laitteet ovat merkittävä osa ICT-alan sähkönkulutusta. Tietoja käsittelevät datakeskukset käyttävät maailmanlaajuisesti kymmeniä gigawatteja sähköä, vaikka sähkösyöppöjen keskusten energiatehokkuuteen on jo satsattu. Siirrettävien tietomäärien kasvaessa konesalien päästöjen on arvioitu jopa nelinkertaistuvan vuosina 2010–2020. Jokainen hassu Youtube-video lämmittää Googlen konesalia jossain päin maailmaa.

Toisaalta asia ei ole yksiselitteinen. Vaikka ICT-alan oma energiankulutus on viime vuosina kasvanut, alan mahdollistama tietoyhteiskunnan tuotteiden ja palveluiden tehokas käyttö pienentää huomattavasti yhteiskunnan kokonaisenergiankulutusta. Esimerkiksi etätyön yleistyminen, hyödykkeiden dematerialisointi ja teollisuuden prosessien tehostaminen ovat usein ICT:n ansiota.

Myös laitevalmistajilla ja ICT-verkkojen ylläpitäjillä on intressi sähkönkulutuksen pienentämiseen.

”Nykyään valmistajat ovat kiinnostuneita energiatehokkuudesta. Kovinkaan monella ei ole varaa olla kiinnostumatta, sillä se on iso kuluerä ja tarkoittaa suoraa rahan säästöä”, Pihkola sanoo.

Viihde-elektroniikan ja tietotekniikkalaitteiden määrän ja käytön lisääntyminen näkyy kotitalouksien sähkölaskuissa. Jo vuonna 2011 laiteryhmä ylitti kylmäsäilytyksen sähkönkulutuksen kerrostalokodeissa. 

Toisaalta uudet laitteet, kuten tabletit, kännykät ja läppärit, kuluttavat murto-osan siitä sähköstä, minkä vanhat pöytätietokoneet söivät. Jotkut puhelinoperaattorit jopa tarjoavat mahdollisuutta päivittää matkapuhelin uuteen automaattisesti vuoden välein. Onko kännykän jatkuva vaihtaminen siis ekoteko? 

”Ei ole. Se kuormittaa ympäristöä”, tutkija Hanna Pihkola sanoo.

Energiankulutuksen mittaamisessa on syytä ottaa huomioon myös laitteen valmistukseen käytettävä energia. Puhutaan elinkaariajattelusta. Sähköisen median näkökulmasta se hahmottuu neljän osa-alueen kautta.

”Klikkailu vaatii laitteen. Laite on valmistettu, pakattu ja kuljetettu, kaikki nämä vaiheet vaativat energiaa. Ja kun laitetta käytetään, kuluu energiaa. Tarvitaan infrastruktuuri, jonka avulla tieto jaetaan käyttäjille. Tietoverkko vaatii myös fyysisiä rakenteita. Joku on myös tuottanut ladattavan sisällön. Jokainen vaihe sisältää lukuisia erilaisia prosesseja ja materiaaleja”, Pihkola konkretisoi.

Yksittäisen kuluttajan tai laitteen energiankulutuksen tarkka mittaaminen on mahdoton tehtävä, siksi osa ympäristövaikutuksista jää vielä piiloon. Kuluttajatkaan eivät selvitysten mukaan miellä sähköisen median käyttöä energiankulutukseksi.

”Puhelimissa valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus on usein suurempi kuin käytönaikainen. Mitä isompi ja pitkäikäisempi laite, sitä enemmän käytönaikainen sähkönkulutus korostuu”, Pihkola sanoo.

Pesukoneissa, jääkaapeissa ja televisioissa onkin kuluttajan valintojen helpottamiseksi yksinkertaiset energialuokkamerkinnät, kuten B, A+ ja A++. Niitä kannattaa Pihkolan mukaan seurata. Kaikissa laitteissa selkeitä merkintöjä ei kuitenkaan ole.

”Ekologisuus ei ole viihdelaitteiden hankintakriteeri. Pitäisi olla! Ja varmasti olisikin, jos se olisi mahdollista. Esimerkiksi puhelimien ympäristövaikutusten vertailu on vielä aika haastavaa.”

Elinkaariajattelussa ekologisuuteen liittyviä tekijöitä on niin paljon, että kuluttajan on lähes mahdotonta arvioida niitä kaikkia kerralla. Esimerkiksi harvinaisten metallien käyttöön tavallisen kuluttajan on vaikeaa ottaa kantaa, vaikka valveutuneet yritykset jakavatkin tuotteistaan tietoa. Siksi käytönaikainen energiankulutus korostuu: sitä on usein helpointa seurata.

Tekniikka ja sen käyttö myös kehittyvät vauhdilla, minkä vuoksi tutkimus väistämättä laahaa perässä. Muutaman vuoden takaiset raportit sisältävät jo vanhentunutta tietoa. Viihdelaitteiden käytön tarkkailu on silti tärkeää, sillä niiden kulutustottumuksissa on suurimmat erot eikä niiden sähkönkulutusta juuri mietitä. Harva ajattelee ekologisuutta tarkistaessaan Facebook-feedin kännykällä, mutta jääkaapin oven avaaminen voi tuoda useinkin sähkölaskun mieleen.

”Jääkaappi on lähes kaikilla samanlaisessa käytössä, mutta puhelinta voi käyttää miljoonilla eri tavoilla. Toisilla se on kädessä koko ajan”, Pihkola sanoo.

Aiemmin pöytätietokonetta käytettiin vain harvoin, esimerkiksi kerran päivässä, minkä jälkeen kone sammutettiin. Nyt laitteet ovat jatkuvasti päällä.

Pihkola sanoo, että energiankulutuksen näkökulmasta kuluttajan on oleellista miettiä, mitä laitteita käyttää ja miten. Optimaalisen käytön nyrkkisääntö on, että jos laitetta käyttää paljon, on järkevää valita se, jonka käytönaikainen sähkönkulutus on vähäinen. Laitteet myös kannattaa aina sammuttaa, kun niitä ei käytä.

Vanhoilla laitteilla kituuttaminen ei välttämättä ole ekoteko. Esimerkiksi yli 15 vuotta vanhojen kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus on ollut uutenakin selvästi nykyisiä laitteita suurempi. Vanhojen kylmälaitteiden kulutus saattaa olla kaksin- tai kolminkertainen uusiin tehokkaisiin malleihin verrattuna, ja koska kylmälaitteet ovat päällä yötä päivää, ne voivat muodostaa merkittävän osan kodin sähkölaskusta. 

Lisäksi pitäisi miettiä laitteiden kierrätystä, jossa on elinkaaren näkökulmasta omat haasteensa. Pihkolan mukaan on fiksua pyrkiä käyttämään laitteita niin pitkään kuin ne toimivat.

”Sen jälkeen on ehdottoman tärkeää viedä laitteet asianmukaiseen kierrätykseen, se pienentää huomattavasti elinkaaren aikaista ympäristövaikutusta. Sama koskee pienikokoisia laitteita, kuten puhelimia”, Pihkola sanoo.

Jokaista laitehankintaa on syytä harkita tarkkaan. Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski katuu edelleen vuonna 2004 tekemäänsä ostosta.

”Muistan elävästi, että kaupassa oli valittavana A- ja B-energialuokkien pakastinkaapit, ja päädyin hieman halvempaan B-luokan laitteeseen. Kuvittelin ostohetkellä, että teen lyhytaikaisen valinnan, mutta pian hiffasin valinneeni väärin.”

Suur-Uskilla on edelleen sama pakastin.

Uusi teknologia on aina aiempaa energiatehokkaampaa. Päivi Suur-Uski uskoo, että älykäs teknologia pienentää kotien sähkönkulutusta.

Niin kutsutuissa älykodeissa voidaan optimoida energiankulutus säätämällä lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja sähkölaitteiden käyttöä sen mukaan, milloin kotona ollaan. Älykäs lämpötermostaatti esimerkiksi ottaa huomioon sisä- ja ulkolämpötilan, sääennusteet sekä asukkaiden mieltymykset ja vuorokausirytmin. Järjestelmän uskotaan mahdollistavan keskimäärin 15 prosenttia pienempi sähkön- ja vedenkulutus asuntoa kohden. Seurannan lisäksi asukkaat voivat tasata kulutuspiikkejä ja käyttää esimerkiksi edullisempaa yö- tai pörssisähköä.

Älykäs kodinteknologia tietysti myös kuluttaa sähköä, ja parin tuhannen euron alkuinvestoinnit ovat vielä monien kuluttajien mielestä liian korkeat. Pitkällä tähtäimellä hyötyjen arvioidaan silti olevan kulutusta isommat. Esimerkiksi paljon matkustavien kodin lämpötilan automaattinen säätäminen voi säästää vuodessa kymmeniä tai jopa satoja euroja.

Ennen kaikkea älykäs kodinteknologia tekee energiankulutuksen näkyväksi ja voi siten muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. Kun tieto tulee kotiin, asukas näkee konkreettisesti, mihin sähköä kuluu. Silloin on helpompaa toimia ekologisemmin. Samasta syystä kehon toimintoja mittaavien laitteiden käyttö usein ohjaa elintapoja terveellisemmiksi.

Ihmiset kaipaavat järkevämpään sähkönkulutukseen selkeitä neuvoja ja ohjeita. Monilla energiayhtiöillä on maksutonta energianeuvontaa, mutta Suur-Uskin mielestä taloyhtiötkin voisivat opastaa asukkaita paremmin esimerkiksi ilmastointi- ja lämmityslaitteiden käytössä ja puhdistamisessa. Tavallisen kerrostaloasujan omalla vastuulla on lähinnä vedenkäytön minimointi ja laitesähkön kulutuksen vähentäminen.

Eli mitä ovat ne ”yksinkertaiset ja -merkityksettömiltä tuntuvat teot”, joilla kotitaloussähköstä on mahdollista nipistää asiantuntijan lupaamat kymmenen prosenttia?

”Koska suurin osa sähkölämmitteisen kodin energiasta kuluu lämmitykseen, huoneiston lämpötilan alentaminen muutamalla asteella on yksi merkittävimmistä kodin ekoteoista. Samasta syystä tehokas tuulettaminen on tärkeää. Valaistuksesta pitäisi hävittää viimeiset halogeenilamput ja vaihtaa ne ledi- tai energiansäästölamppuihin. Kaikki kodinlaitteet pitäisi sammuttaa kun niitä ei käytetä ja niiden valmiustilakulutus minimoida. Kun laite tulee vaihtoikään, tilalle tulisi valita energiatehokas laite.”

Sen isompia investointeja ja tekoja ei tarvita. Eikä mukavuudesta tarvitse tinkiä. Silläkin on nimittäin väliä. 

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Isän ja pojan nuijahommat
3H+K Artikkeli
Verosuunnittelu on jokaisen oikeus
3H+K Artikkeli
200 naapurin piha
3H+K Artikkeli
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä