Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Uusi, tilava ja moderni esikaupunkiasunto oli sotien jälkeen monelle perheelle huima edistysaskel. Suomi eli huutavan asuntopulan aikaa, kun maaseudulta muutettiin työn perässä kaupunkiin. Ratkaisuksi keksittiin rakentaa kerralla paljon asuntoja sinne missä tilaa oli, eli kaupunkien ulkopuolelle. Sitten kansa vaurastui ja lähiöiden vetovoima hiipui. Seuraavina vuosikymmeninä tavoiteltiin rivi- ja omakotitaloja. Elementti-kerrostalot rapistuivat, ja lähiöongelma vakiintui käsitteeksi viimeistään 90-luvun laman myötä. Jotkut lähiöiden suunnittelijatkin kritisoivat aiempia töitään.

Rapistuneet elementit, laiminlyödyt pihat ja rauhattomuus eivät kuitenkaan ole koko totuus. Ongelmia on turha kieltää, mutta niitä yritetään myös ratkaista. Ja vuosikymmenten parjauksen jälkeen aikakautensa ihanteita ilmentävät kerrostalot ja niiden ympäristöt ovat taas alkaneet saada arvostusta. Lähiölapsille maisema on jo nostalginen, retroilmiö kukoistaa. Tosi-tv-sarja Putkiremontti sijoittui Pihlajistoon, Tehtävä lähiössä -sarja esitteli lähiökoteja Pihlajamäestä Tapiolaan ja Uittamosta Meri-Toppilaan, ja draamaelokuvat Korso, Korsoteoria ja Päin seinää sijoittuivat, minnekäs muualle kuin Korsoon. Kesällä 2015 järjestettiin Vantaan Mikkolassa ensimmäinen Lähiöfestivaali, jonka tapahtumapaikka oli vuonna 1974 rakennettu, purkutuomion saanut pihapiiri. 

Arkielämä lähiössä on monimuotoista. Tämän vahvistaa Helsingin kaupungin tietokeskuksen Välttelyä vai vetovoimaa? -tutkimus. Sen mukaan pääkaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimmillakin alueilla asuu varsin paljon keskiluokkaan kuuluvia. Asuinpaikkaa vaihdetaan ensisijaisesti asuntoon liittyvien syiden, ei niinkään alueen takia.

”Suurin syy muuttoon liittyy elämäntilanteen ja asumistarpeiden muutoksiin. Uuden paikan valinnassa korostuvat asunnon koko, hinta ja käytännöllisyys”, kertoo geotieteiden tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopistolta.

Tutkimusten mukaan lähiöissä koetaan suurta yhteisöllisyyttä ja kotiseutuylpeyttä.

Lähiöasumisella on yksi selvä etu kantakaupunkiin nähden: neliöhinta. Asuntojen hinnat ovat nousseet keskustassa pilviin. Kolmio Töölössä maksaa kaksi kolme kertaa enemmän kuin samankokoinen asunto Vuosaaressa. Lähiöasukkaat nauttivat myös vehreydestä ja väljästä ympäristöstä. Varhaisten lähiöiden pihat ovat avarat, niiltä saattaa löytyä harvaa männikköä tai sammaleista kalliota. Kesäiltaisin voi seurata rusakoiden hyppelehtimistä ja kuunnella linnunlaulua, mistä monet kantakaupunkilaiset vain haaveilevat.

Parhaimmillaan lähiössä kohtaavat juuri luonnonläheisyys ja palvelut. Uimahalleja ja kirjastoja löytyy edelleen monesta lähiöstä. Ja vaikka vanhoja lähiöostareita puretaan, löytyy joukosta sellaisiakin helmiä kuin Munkkivuori, jonka ostoskeskus on Suomen vanhin ja edelleen menestyvä. 

Lähiöostareiden kulmilla on levoton maine. Moni lähiöasukas käy töissä kantakaupungissa ja hoitaa kaupassakäynnin työmatkalla, mikä vaikuttaa lähiön omien palveluiden säilymiseen. Palveluiden heikkeneminen heijastuu puolestaan alueen maineeseen. Tutkimusten mukaan myös maahanmuuttajien määrän merkittävä kasvu tai sosiaalisten häiriöiden esiintyminen aivan naapurissa voivat lisätä poismuuttohaluja. 

Joskus ankeaksi ja rumaksi miellettyä lähiömaisemaa syytetään sosiaalisten ongelmien kasautumisesta. Tiivis kerrostalovaltainen asuminen ei kuitenkaan itsessään ole ongelmien syy. Alueen hintataso ja maine vaikuttavat sosioekonomisen rakenteen kehitykseen. Ja alueellisella eriarvoistumisella eli segregaatiolla on taipumus voimistua.

Työttömyyttä, vähäistä koulutusta ja korkeaa vieraskielisten osuutta esiintyy usein samoilla alueilla. Vantaan Länsimäessä työttömyysaste on ollut viime vuosina pääkaupunkiseudun korkein. Alue on ollut mukana ympäristöministeriön koordinoimassa kehittämishankkeessa, jossa fyysistä ympäristöä parannetaan ja asukkaita pyritään herättelemään mukaan toimintaan. Asukkaiden aktiivisuudella on valtava merkitys alueen viihtyisyyteen.

Lähiössä pitkään pysyneet tunnistavat epäkohdat, mutta ovat silti tyytyväisiä. Usein he puolustavat lähiötä mainettaan parempana asuinpaikkana.

”Kun alue on tuttu, vaikka jo lapsuudesta, häiritsevät negatiiviset asiat vähemmän. Vieraalla alueella maine ja häiriöt saavat suuremman painoarvon”, Vilkama sanoo.

Vaikka lähiö ulkopuolisen silmin olisi yhtä ja samaa, osaavat asukkaat usein erotella omasta lähiöstään erityyppisiä alueita. Oma lähialue on usein se ”parempi alue”. 

Asuinpaikkaa vaihdetaan ensisijaisesti asuntoon liittyvien syiden, ei niinkään alueen takia.

Lähiö syntyy sen asukkaista. Tutkimusten mukaan lähiöissä koetaan suurta yhteisöllisyyttä ja kotiseutuylpeyttä. Pihoilla istuskellaan kesäisin juttelemassa ja pihapiiristä voi löytyä varamummoja lapsille. Tutut naapurit lisäävät turvallisuudentunnetta ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset tuovat elämään rikkautta. 

Aikanaan huonosta maineesta kärsinyt Helsingin Roihuvuori valittiin 2010 Suomen Kotiseutuliiton kilpailussa vuoden kaupunginosaksi. Tärkeänä perusteena oli alueen aktiivinen asukastoiminta. Roihuvuoressa järjestetään kyläjuhlia, viljellään hyötykasveja ja julkaistaan kylälehteä. Yksi Roihuvuori-seuran tavoitteista on varmistaa, että alueen kahvila- ja ravintolatarjonta säilyy monimuotoisena. Alueella viihdytään myös sijainnin, polveilevan maaston ja mittakaavaltaan ihmisläheisen arkkitehtuurin vuoksi.

Parhaimmillaan lähiöiden erityispiirteet ovat voimavara, joilla ne voivat erottua muista ja rakentaa imagoaan. Pihlajamäen monumentaalinen arkkitehtuuri huomioitiin valmistuessaan ulkomaita myöten. Se on myös Suomen ensimmäinen asemakaavalla suojeltu betonilähiö. Karuna pidetty Merihaka ei täysin täytä lähiön tunnusmerkkejä, mutta omaleimaisella kaupunginosalla on hyvät mahdollisuudet nousta trendikkääksi asuinalueeksi.

Myös täydennysrakentaminen nostaa alueen statusta. Myllypuroon nousee ammattikorkeakoulu Metropolian suurin kampus. Uudisrakentamisen vaikutukset ulottuvat myös viereisille asuinalueille. Hyvien liikenneyhteyksien vaikutus lähiön kiinnostavuuteen on ilmiselvä. Länsimetron vaikutuspiirissä se tulee näkymään ainakin Lauttasaaressa, Matinkylässä, Niittykummussa ja Otaniemessä. Vantaalla Kehäradan varren hyötyjiä ovat Myyrmäki, Hiekkaharju ja Tikkurila. Radan varteen rakentuu myös uusia vetovoimaisia keskuksia, kuten Kivistö ja Leinelä.

Helsingin kaupungin Lähiöprojekti on toiminut kaksi vuosikymmentä lähiöiden viihtyvyyden parantamiseksi. Projektin keskiössä ovat syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja harrastustoiminnan kehittäminen. Projektipäällikkö Tero Santaojan mielestä tapahtumat ovat parhaita aluekehityksen muotoja. 

Pihlajamäki on Suomen ensimmäinen asemakaavalla suojeltu betonilähiö.

”Asukkaat ja paikalliset toimijat saadaan tapahtumiin luontevasti mukaan. Toimintamme perustuu juuri asukasyhteistyöhön”, hän kertoo.

Tällä hetkellä Lähiöprojekti kehittää Meri-Rastilaa yhdessä Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Aluetta elävöitetään taiteen ja kaupunkiviljelyn avulla. Kesällä 2016 Meri-Rastilan torille rakennettiin urbaani puutarha, jossa viljellään kasveja ja jonka istutusten äärellä kuka tahansa voi viettää aikaa. 

Joskus aloite hankkeeseen lähtee asukkailta. Kannelmäki-liike otti Lähiöprojektiin yhteyttä vuonna 2013 ja toivoi taideteosta Sitratorille. Sopiva teoskin oli tiedossa: Hakaniemessä tilapäisesti esillä ollut Oona Tikkaojan Unelma-veistos. Lähiöprojekti rahoitti teoksen siirron, joka sai runsaasti mediahuomiota. Santaoja painottaa viestinnän merkitystä.

”Lähiöissä tapahtuu paljon positiivista. On tärkeää, että siitä myös kerrotaan. Lähiöiden arjen ja imagon parantaminen ovat päätavoitteitamme.” 

Lähiöiden perusparannus on väistämätön urakka, jonka myötä kaupunkilaisille luodaan viihtyisää ja laadukasta asumista. Jos lähiöiden peruskorjaus ja kehittäminen onnistuvat, on tulevaisuuden esikaupunkialue moni-ilmeinen ja vireä. Täydennysrakentamisen myötä lähiöt ovat yhä tiiviimmin yhteydessä kaupunkiin. Lähiön ja kaupungin raja hämärtyy.  

Lähiön määrittelyn vaikeus

Lähiölle on tyypillistä, että koko alue on rakennettu kerralla, lyhyessä ajassa. Toisaalta lähiö on saattanut laajentua vaiheittain, jolloin sen sisältä löytyy eri-ikäisiä ja -tyylisiä alueita. Otto-Iivari Meurmanin vuoden 1947 Asemakaavaopissa määritellään, että ”lähiö on taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen”. 

Ensimmäisten lähiöiden suunnittelijat olivat nimekkäitä arkkitehteja. Varhaisen aluerakentamisen keulakuva on Espoon Tapiola, joka mielletään ennemmin puutarhakaupungiksi kuin lähiöksi. Esimerkiksi Pasila ja Merihaka näyttävät lähiöiltä, mutta kuuluvat niin kiinteästi kantakaupunkiin, etteivät ne varsinaisesti täytä määritelmää.

Usein lähiörakentaminen liitetään 50–80-lukuihin. Uudempia asuinalueita ei haluta kutsua lähiöiksi, vaikka ne vastaisivat kuvausta, sillä nimitys viittaa myös monotoniseen rakentamiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Tässä merkityksessä lähiöiksi kutsutaan sellaisiakin alueita, jotka eivät muuten sovi rajaukseen. 

Muuttuuko alue lähiöksi vanhetessaan? Pitäisikö uusille lähiömäisille alueille keksiä uusi nimitys?

8 x MIELIKUVA LÄHIÖSTÄ

Kysyimme 3H+K lehden haastateltavilta ja tekijöiltä, mitä sanasta lähiö tulee mieleen ja miten lähiöt liittyvät heidän arkeensa.

Jussi Kaakinen, kuvittaja, Helsinki

”Lähiö on paras mahdollinen elinympäristö ihmiselle. Oma polkuni on kulkenut Itä-Tampereelta Itä-Helsinkiin, ja nykyisin tunnen itseni enemmän roihuvuorelaiseksi kuin helsinkiläiseksi.”

Maija Astikainen, valokuvaaja, Helsinki

”Puistolassa asuminen on muuttanut suhtautumiseni vuodenaikoihin, joiden vaihtelua ei huomaa samalla tavalla keskustassa. Luonnonkiertoa, kasvien kuolemaa ja eloon heräämistä on kiinnostavaa seurata. Jokaisesta vuodenajasta löytyy nykyään omat hyvät puolensa.”

Päivi Leinonen, toimittaja, Turku

”Kerrostalokotini Turun Ispoisissa on melkein lähiössä, sillä vanhalle omakotivaltaiselle asuinalueelle on 60-luvulla rakennettu pieni lähiömäinen keskusta. Ympäristö on vehreä, ja pidän rakennusten tyylistä. Voisin asua myös isommassa lähiössä.”

Venla Pöyliö, toimittaja, Dublin

”Lähiöstä tulee mieleen SMC Hoodratsin kappale Lähiörotat skujaa. Siinä räpätään Helsingin kaupunginosista syvällä perstuntumalla, erityisesti Eräkoiran ruosteinen virsi Kannelmäestä eli Kantsusta jää mieleen. Ajattelen, että lähiöissä piilee mahdollisuus erilaisuuden kukoistamiseen, eri yhteiskuntaluokkien sopuisaan sekasortoon. Lähiön identiteetti elää sen asukkaiden mukana.”

Anna Ruohonen, vaatesuunnittelija, Pariisi

”Olen viettänyt lapsuuteni Herttoniemessä, ja pidin sitä ihanteellisena lapsuuden maisemana. Nyt aikuisena ajatus lähiössä asumisesta tuntuu vaikealta, uskon enemmän autottomaan ja tiiviiseen kaupunkiasumiseen.”

Ilja Karsikas, kuvittaja, Helsinki

”Suurin osa tämän jutun kuvituksen hahmoista on suoraan todellisesta lähiöelämästä, sillä olen asunut Munkkivuoressa vuodesta 2006. Lähiö merkitsee minulle kotia. Rakastan alueen vehreyttä ja rauhallisuutta, takapihaltani löytyviä kuusia, pihlajia, vaahteroita, sammakoita ja muurahaisia.”

Noora Lintukangas, toimituspäällikkö, Loviisa

”En ole koskaan asunut lähiössä, eikä minulla ole kummoista suhdetta lähiöelämään. Tämän jutun taustoittamisen ja työstämisen myötä lähiömielikuvani on kuitenkin kirkastunut. Asun pikkukaupungissa, joten kykenen samastumaan lähiöiden yhteisöllisyyteen ja luonnonläheisyyteen, joita arvostan suuresti.”

Marja Pellosniemi, kiinteistönvälittäjä, Helsinki

”60-luvulla lähiöiden asukkaat pysyttelivät kotosalla, naapureita ei juuri tunnettu. Nyt alueista on tullut vehreitä ja yhteisöllisiä: yhdessä tekeminen ja osallistuminen ovat tärkeä osa lähiöelämää.”

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Miten siivotaan kuolinpesä?
3H+K Artikkeli
Oletko kiinnostunut myynnin johtamisesta?
Blogikirjoitus
Maalaisromanttinen sisustus
Ideagalleria
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä