Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Kuinka paljon tavaraa omistat? Muistitko laskea mukaan vinttikomerossa lojuvat opinnäytetyön taustamateriaalimapit?

Varovaisen arvion mukaan tavaroita on kymmeniätuhansia. Keskimäärin suomalaiset omistavat aineellista materiaa muita eurooppalaisia enemmän. Maamme vaurastuessa omaksuimme kulutuskulttuurin hypermarketteineen, tehtaanmyymälöineen ja tax free -ostoksineen. Hamstrausgeenin lisäksi suomalaisilla on usein tilaa varastointiin. Muualla Euroopassa asuntoihin ei rakennetta kiinteitä säilytysyksiköitä, eikä kerrostaloista löydy vintti- ja kellaritiloja. Suomessa lisävarastoksi käy myös sauna, lasitettu parveke ja autotalli, kesämökkiä unohtamatta.

Ei ihme, että kasvavat tavarakasat ärsyttävät monia. Milloin tavaraa on liikaa?  Ammattijärjestäjien kouluttaja Anne te Velde-Luoman mukaan yksi ahdistuu jo pienestä paperikasasta pöydällä, toinen vasta kun kodissa ei mahdu kääntymään. Sotkunsietokyky vaihtelee myös iän ja mielenlaadun mukaan. Väsyneenä roinakasoja ei meinaa kestää. Ammattijärjestäjä kehottaa järkeistämään tavarakaaoksen heti. 70-vuotiaana projektiin ei ole enää energiaa. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, kun vapaa-aika kuluu järjestellessä eikä ystäviä kehtaa kutsua kylään. 

”Pysähdy ja mieti, mihin haluat aktiiviset elinvuotesi käyttää. Mikä tekee sinut onnelliseksi? Elottoman materian siirtely on harvalla kärkipäässä”, te Velde-Luoma linjaa.

Hollannissa asuva te Velde-Luoma on ammattijärjestäjien pioneereja. Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa tavaraähkyä ryhdyttiin ratkomaan jo 90-luvulla. Suomessa emme olleet silloin vielä saaneet ylenmääräisestä kuluttamisesta ja tavarakaaoksesta tarpeeksemme. 

Kestävästä kuluttamisesta puhutaan paljon, ja maallisen mammonan tilalle on noussut elämyksellisyys.

Jaamme some-kuvia matkoista ja ravintola-annoksista. Harva kadehtii naapurin tuliterää autoa. Elämyksellisyys on psykologienkin mukaan materiaa kestävämpi onnen lähde. Minimalismi-metodin mukaan ihminen tulee toimeen 43 tavaralla. Äärimmäisyyksiin ei kannattane kiihdyttää suinpäin. Karsimisen alkuun pääsee pienillä muutoksilla: tee kauppalista, luovu kertakäyttöastioista, älä käytä autoa yksin. Verkosta löytyy lukuisia vinkkisivustoja ja yhteisöjä. 

Huoli ympäristöstä on saanut monet pohtimaan, tarvitseeko satunnaiskäyttöön tarkoitettua tavaraa ostaa. Kyytipalvelu Über tai majoitusta tarjoava Airbnb perustuvat jakamistalouteen, mutta ilmiö ei ole uusi.

”Jakamistalous tarkoittaa vajaakäytöllä olevien resurssien käyttöönottoa eli jo olemassa olevien tavaroiden tehokkaampaa hyödyntämistä”, selventää Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti, joka tutkii kestävää hyvinvointia. 

Keskeistä on irrottaa hyvinvoinnin kehitys ja luonnonvarojen käyttö toisistaan. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi paikallisen jakamisen laajentamisen julkiseksi, laajamittaiseksi liiketoiminnaksi. Lahti visioi, että tulevaisuudessa maksamme tavaroiden käyttöoikeudesta, emme omistamisesta. Philips myy jo yrityksille valaisupalvelua, ei lamppuja. Monikansallisten jakamistalousjättien rinnalla yleistyy paikallinen ja usein epävirallisempi tavaroiden lainaaminen. Lahti uskoo persoonalliseen ja ihmiskasvoiseen toimintaan. 

Verkkoalustateknologia on paikallisten toimijoiden hyödynnettävissä jatkuvasti edullisemmin ja helpommin. Verkossa toimii jo useita hallintapalveluita, joissa harrastus- tai käyttötavaroiden yhteisomistaminen, lainaus ja vuokraaminen onnistuvat tuntemattomien kanssa turvallisesti. 

Tavaramäärän karsiminen on siis kaikin tavoin järkevää, mutta mikä meitä estää?  Te Velde-Luoman mukaan syy löytyy lähes aina oman pään sisältä. Ihmislaji on hengissä ahneutensa ansiosta: metsästäminen ja hamstraaminen auttoivat selviämään nälänhädistä, taudeista ja luonnonmullistuksista, mutta nykymaailma vaatii toisenlaisia selviytymiskeinoja. 

Aivot ovat taitavat ja nopeat luomaan henkilökohtaisen suhteen tavaroihin, ja kun esine tuntuu omalta, siitä on vaikea luopua. Assosiaatio syntyy sekunneissa Hullujen Päivien katalogia selatessa.

Ammattiavun lisäksi löytyy lukuisia metodeja, strategioita, kokeiluja ja tempauksia, jotka auttavat vähentämään, järkeistämään ja kierrättämään tavaraa. 

”Toivon usein, että minulla olisi antaa jokin selkeä lautasmalli asiakkaalle: kun teet näin, onnistut”, te Velde-Luoma sanoo. 

Mutta jokaiselle sopivaa vinkkilistaa ei ole olemassa. Suhteemme tavaroihin on monimutkainen ja yksilöllinen yhdistelmä uskomuksia ja traumoja avioerosta perintöriitaan ja lapsena koettuun köyhyyteen. Joitain neuvoja ammattijärjestäjä kuitenkin antaa. Tärkeintä on harjoitella luopumista. 

Voisitko luopua kirjoista? Päätä, että niitä saa olla kotona yksi hyllyllinen. Kun se on täynnä, karsi. Määrittele myös vaatteille tai lehtileikeresepteille rajallinen säilytystila. Muista, että tavaroiden säilyttäminen maksaa. Pääkaupunkiseudun neliöhinnoilla kirjahyllyjen, pingispöydän ja viiden vaatekassin viemä tila on melkoinen menoerä. 

Trendikkään metodin luopumiseen tarjoilee japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon opaskirja Konmari – Siivouksen elämänmullistava taika. Se perustuu yksinkertaiseen ideaan: käy läpi koko omaisuutesi teema kerrallaan ja kysy jokaisen esineen kohdalla, tuottaako se sinulle iloa. Mikäli vastaus on kielteinen, luovu tavarasta. 

Aasialainen on myös tuhansia vuosia vanha Fengshui-oppi. Sen päämäärä on luoda rakennettu ympäristö, joka edistää ihmisen hyvinvointia. Moni havittelee järjestystä elämälleen järjestämällä tavaroitaan. Rationaalisempaa ja vähemmän radikaalia menetelmää etsivälle voi sopia luopumislaatikko. Menetelmässä tarpeettoman tavaran hävittämisestä tehdään tapa. Turhat tavarat kerätään laatikkoon, jota säilytetään kuukausi. Jos tavaroita ei ole tuona aikana kaivattu, ne annetaan pois. 

Facebookin Tavara päivässä pois -ryhmässä noudatetaan metodia, jonka mukaan kotona on vuoden kuluttua 365 tavaraa vähemmän. Vertaistuki toimii innoittajana kodin järjestämisoperaatiossa. 

Metodeista kannattaa etsiä inspiraatiota, mutta raivaaminen on vasta puolet muutoksesta. Miten säilyttää tavarat järkevästi? Ammattijärjestäjät kehottavat varastoimaan sesonkitavarat pois tieltä, mutta kuitenkin tarpeeksi lähelle. Laita suuret, painavat tavarat alimmaisiksi ja jätä tavaroiden väliin hajurakoa, jotta ilma kiertää. 

Te Velde-Luoma suosii selkeästi nimettyjä, läpinäkyviä muovilaatikoita. Kaapinoveen voi vaikka kirjoittaa paperille listan, mitä kaappi sisältää. Harvoin tarvittavien tavaroiden säilyttämiseen yhden ratkaisun tarjoavat pien- ja itsepalveluvarastot, joiden koko vaihtelee neliöstä pieneen yksiöön. Tilan voi vuokrata viikoksi tai vuosikausiksi. Hintaan kuuluvat sähkö, lämmitys ja valvonta.

Ammattijärjestäjä kehottaa kuitenkin kriittisyyteen. Te Velde-Luoman mielestä vuokra-varasto on järkevä ratkaisu putkiremontin tai ulkomaankomennuksen ajaksi, mutta Ikean nuorisosängyn ja isoisän venetaulujen säilyttämiseen hän ei sitä suosittele. Älä varastoi turhaa, vaan vähennä. Te Velde-Luoma muistuttaa, että tavaroiden hallinta ja siivoaminen kulkevat käsi kädessä. 

Suomalaiset ovat ammattijärjestäjän mukaan usein puunauksen suhteen turhan perusteellisia. Suomi tarvitsee siivousvallankumouksen.

”Kuivauskaapit ja Martat ovat mahtavia juttuja, mutta supersuorittaminen ei hyödytä ketään.” 

Lauantain siivousurakan ja tuntikausien jynssäyksen saisi unohtaa. Noudattamalla sääntöä ”tuo tullessas, vie mennessäs” voi tehdä viisaammin ja vähemmän. Vaatteet laitetaan kaappiin tai suoraan pyykkikoriin. Tärkeät paperit mapitetaan ja muu heitetään paperinkeräykseen. Pinnat pyyhitään heti käytön jälkeen ja astiat viedään koneeseen. Suihkussa käydessä voi kerran viikossa harjata myös kaakelit. Imurilla voi hurauttaa kymmenen minuuttia pastan kypsyessä.

”Systeemiin pitää sitouttaa jokainen perheenjäsen. Onnistuminen vaatii yhteistyötä. Pikkulapsi oppii jo vuoden ikäisenä viemään lelunsa laatikkoon.”

Siistiminen nivoutuu osaksi arjen muita hommia, ja se riittää. Koti pysyy riittävän puhtaana. Muutos vie aikaa, mutta järkeistämisurakkaan uhrattujen tuntien takaisinmaksuaika on lyhyt. Jos olet aiemmin käyttänyt turhien tavaroiden siirtelyyn, järjestelyyn ja -siivoamiseen viisi tuntia viikossa, olet juuri tienannut itsellesi huimat 260 tuntia vapaa-aikaa vuodessa. 

Joko aloitetaan? 

8 x IRTI PÄÄSTÄMINEN

Kysyimme lehden haastateltavilta ja tekijöiltä, mistä turhasta tavarasta he olisivat valmiit luopumaan tai millaisessa yhteisomistamisessa he voisivat olla mukana.

Linda Linkokuvittaja, Helsinki

”Viimeaikojen oivallukseni on decluttering: mitä vähemmän omistaa, sitä onnellisempi on. Olen kyllästynyt tavaran ostamiseen, säilyttämiseen, kuljettamiseen ja siitä eroon hankkiutumiseen.”

Matti Berg, graafinen suunnittelija, Helsinki

”Annoimme juuri alakerran perheelle lastenhuoneessa pitkään lojuneen pöydän ja tuolit sekä lasten potkupyörän. Appivanhempieni kanssa jaamme yhteisauton. Kavereiden kanssa voisin harkita kimppavenettä.”

Katja Lindroos, tuottaja ja toimitusjohtaja, Helsinki

”Viimeksi tyhjensin 15-vuotiaan poikani komeroa pieniksi jääneistä vaatteista. Paljon meni kierrätykseen, turhan moni kuitenkin lumpuksi. Pikkulasten vaatteita myydään second hand -kaupoissa, mutta pitäisikö jonkun luoda myös teinipojille sopiva kierrätyskonsepti?”

Anna Väre, toimittaja, Helsinki

”Odotan siivoukseen sopivaa sadepäivää, sillä uskon pystyväni luopumaan 90 prosentista isojen keittiönkaappiemme sisällöstä. Niihin on kahdeksan vuotta säilötty sellaista, mitä joskus ehkä tarvitaan. Taloyhtiömme yhteiskäyttöön olen toivonut yrttienkasvatuslaatikoita ja riippukeinuja. Haaveilen myös lainattavasta hevosesta.”

Venla Pöyliö, toimittaja, Helsinki

”Onnistun hamstraamaan tavaraa, mutta yli 20 muuton kokemuksella osaan myös karsia. Turhat paperit menevät keräykseen, vaatteita vien kirpparille tai Pelastusarmeijalle. Viime aikoina olen myynyt eteenpäin erityisesti astioita. Joskus on hyvä tuulettaa vaatekaapin lisäksi keittiötä.”

Annukka Oksanen, toimittaja, Kööpenhamina

”Olen vähentänyt radikaalisti astioita. Luopuminen on helppoa, koska lahjoitan astiat Punaiselle Ristille ja muille hyväntekeväisyysjärjestöille. Asutan kahta kotia. Se sujuu, kun yhdessä kodissa on selvästi vähemmän tavaraa kuin toisessa ja niiden välillä kuljettaa mahdollisimman vähän tavaraa.”

Kaapo Kamu, valokuvaaja, Helsinki

”Remontoimme uutta kotia, josta saa tarvittaessa erotettua kaksi asuntoa kahden sukupolven asumisratkaisuksi, Airbnb-vuokraukseen tai vierashuoneeksi. Monia tavaroita voi samalla jakaa. Matkoilla käytän Airbnb:tä. Olen myös mukana kansainvälisessä yhteisössä, jossa vaihdetaan asuntoja lyhyiksi ajoiksi.”

Kasper Strömman, Vuoden graafikko 2013, Helsinki

”Olen mielestäni keksinyt todella innovatiivisen tavan päästä eroon ylimääräisistä tavaroista: arvon ne  ’palkintoina’ Kasper Diem -blogissani. Kätevää, eikö?”

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Miten siivotaan kuolinpesä?
3H+K Artikkeli
Kahdeksas päivä selvisi saneerauksesta
Blogikirjoitus
Taakse jääköön tavarakaaos
3H+K Artikkeli
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä