Kahdeksas päivä Oy on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä Suomessa ja yksi alan markkinajohtajista pääkaupunkiseudulla. Teemme vuosittain keskimäärin 2000 asuntokauppaa ja palveluksessamme on noin 100 kiinteistönvälityksen rautaista ammattilaista.

3H+K on Kahdeksas päivän julkaisema lehti asiakkailleen, jonka sisältöjä voit lukea myös verkossa. 3H+K on lehti paremmasta arjesta ja helpommasta asumisesta. Lehti antaa inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Se ottaa kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustaa vaikuttamiseen, parantaa kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistää hyvää naapuruutta.Jos haluat lehden kotiisi voit tilata sen helposti tästä

Kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä. Muistat tulipalokiireen ja adrenaliinintäyteisen fillarinpolkaisun. Liian myöhään tajuat, että irtosora ja etupyörän tiukka kääntö eivät ole hyvä yhdistelmä. Samassa makaat maassa.

Nyt sattui jalkaan ja pahasti. Haavereita tapahtuu kenelle tahansa, lohduttaa ambulanssin ensihoitaja, joka on juuri niin salskea kuin elokuvissa. Tämän ajatteluun jää aikaa, kun ei tarvitse miettiä, millainen lasku onnettomuudesta seuraa.

Terveydenhuolto on yksi tärkeimmistä verovaroin ylläpidettävistä julkisista palveluista, joita voimme käyttää maksutta tai todellisia kustannuksia huokeampaan hintaan.

Mutta sana vero herättää harvoin myönteisiä mielikuvia. Suomalaiset valittavat, että veroja maksetaan liikaa ja verotulot jyvitetään vääriin kohteisiin. ”Kysymys nyt tärkeä, ilman ivan kärkeä, onko tässä järkeä”, riimitteli Juha Vainio verolaulussaan jo neljäkymmentä vuotta sitten. Vai marisemmeko syyttä?

Kyllä. Sitä mieltä on Iloiset veronmaksajat -yhdistyksen puheenjohtaja Minna Salminen. Yhdistys kampanjoi hyvinvointivaltion ja oikeudenmukaisen verotuksen puolesta.

Salminen vakuuttaa, että sanat iloinen ja veronmaksaja sopivat samaan lauseeseen.

”Usein loukkaantuminen, työttömyys tai muu takaisku herättää ihmisen arvostamaan sitä, mitä verokarhu antaa vastineeksi. Sen minkä maksat valtiolle, maksat myös itsellesi.”

Salmisen mukaan verotus ei saisi olla vaikeaselkoista ja kaukaista. Verot kuuluvat kaikille.

Suomalaiset maksavat muun muassa kulutus-, käyttö-, tulo- ja omaisuusveroja. Verorahoilla kustannetaan kaikki ne palvelut, joita kansalaiset ja yritykset eivät maksa suoraan itse.

Suomen verolaeista päätetään eduskunnassa ja EU-tasolla.

Koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kaltaisista peruspalveluista huolehtii kunta. Palvelut rahoitetaan kuntien verotuloilla ja valtionosuuksilla. Jokainen yli 14 000 euroa vuodessa tienaava maksaa tuloistaan veroja kunnalle ja yli 34 200 euroa tienaava myös valtiolle.

Kunnat perivät veroa itse määrittämänsä tuloveroprosentin mukaan. Valtion verotuksessa noudatetaan progressiota eli suurituloiset maksavat veroja suhteellisesti enemmän kuin pienituloiset. Myös pääomatuloista maksetaan veroa. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat lisäksi kirkollisveroa.

Työssäkäyvä, terve keski-ikäinen pääkaupunkiseutulainen pitää itseään herkästi nettomaksajana.

Veroneuvontaa tarjoavan Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan se pitää kyllä paikkansa, mutta käytämme arjessamme verovaroin tuotettuja palveluita usein huomaamattamme.

Salminen kehottaa jokaista miettimään omaa päiväänsä. Kun aamulla heräät, saat keittää kahvit hanasta virtaavalla puhtaalla vedellä, joka on valittu Unescon kansainvälisessä vertailussa maailman parhaaksi. Kun astut ulos, kadut on aurattu ja tiet ja sillat on rakennettu yhdessä kerätyin verovaroin.

Ilmainen neuvola on maailmanmittakaavassa lähes ainutlaatuinen konsepti. Julkinen liikenne toimii, ja esimerkiksi HSL:n 600 miljoonan euron budjetista vain puolet katetaan lipputuloin. Ilmainen koululaitos tarjoaa jälkikasvulle maksuttoman lämpimän lounaan. Valtaosa harrastuksista rahoitetaan ainakin osaksi verovaroin, esimerkiksi uimahallit. Pääkaupunkiseudun moninaiset kulttuuripalvelut pyörivät nekin tukien avulla.

Monen veronmaksajan kohdalla suurin verovastine kohdistuu lapsiin. Kirkko-Jaakkolan mukaan harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon esimerkiksi päivähoito maksaa. Yhden hoitopaikan kustannukset kohoavat pääkaupunkiseudulla 800 euroon kuukaudessa, mutta vanhemmat maksavat hoidosta nollasta 290 euroon, tuloistaan riippuen.

Jos hoitopaikka pitäisi rahoittaa itse, kahden lapsen päivähoito yksivuotiaasta kouluikäiseksi maksaisi yli 100 000 euroa. Monessa perheessä toisen vanhemmista olisi pakko jäädä kotiin paimentamaan jälkikasvua, mikä on arkipäivää useassa Euroopan maassa.

Eikä sovi unohtaa veroeuroin rahoitettavia tulonsiirtoja, kuten vanhempainpäivärahaa, opintotukea, sairauspäivärahaa tai työttömyyskorvausta. Poliisi, maanpuolustus ja pelastuslaitos toimivat nekin verovaroin. Eikä ilman veroja olisi kirjastoja, yleisiä leikkipuistoja, hallitusta tai lentokenttiä. Valtaosassa muita maita myös kymppitonnien arvoinen yliopistokoulutus on kustannettava itse.

Salmisen mukaan veroissa on pohjimmiltaan kyse demokratiasta.

”Koska julkiset palvelut ovat verovaroin rahoitettuja, on kaupunkia kehitettävä kaikkien ehdoilla kaikille. Maksukykyisimpien ääni ei ratkaise.”

Hyvinvointi lisääntyy, kun turvaverkko on kunnossa. Turvallisessa maassa jokaisella on tulotasosta riippumatta mahdollista ponnistaa pitkälle. Ihmiset pystyvät ottamaan rohkeammin lainaa, ostamaan asunnon tai sijoittamaan säästöjään. Perhevapaat toimivat ja eläke riittää elämiseen.

Ainakin toistaiseksi Suomessa rikaskin ihminen voi kulkea kadulla yksin pelkäämättä ja lähettää lapsensa lähikouluun. Salmisen mukaan julkiset palvelut tarkoittavat usein myös parempaa laatua, kattavuutta ja jopa kustannustehokkaampaa hintaa. Julkisessa sairaalassa vuodepaikkaluku voidaan määritellä potilasmäärän mukaan, ei liiketoiminnallisten etujen sanelemana.

Jos julkiset palvelut ajettaisiin alas, ainoa voittaja olisi Salmisen mukaan vakuutusyhtiö. Kaikilla ei olisi varaa maksaa sellaisia vakuutuksia, että ambulanssi varmasti tulisi onnettomuuden hetkellä.

Kirkko-Jaakkolan ja Salmisen mukaan Suomessa voikin kaiken kaikkiaan viettää aika huoletonta ja toimivaa arkea.

”Suomalainen malli luo mahdollisuuksien tasa-arvoa”, kiteyttää Kirkko-Jaakkola.

Moni huomaa olevansa lopulta, jos ei suorastaan iloinen, niin ainakin tyytyväinen veronmaksaja.

”Tanskassa on kovempi verotus kuin Suomessa, mutta ihmiset ovat meitä tyytyväisempiä. Onnellisuus ei tule siitä, paljonko jää käteen, vaan siitä, mitä veroilla saa”, toteaa Salminen.

Suomea kireämmin OECD-maiden kansalaisia verotetaan Tanskan lisäksi vain Ranskassa ja Belgiassa. Keskituloisen, 42 000 euroa vuodessa tienaavan tuloveroprosenttikin on lähellä kansainvälisen vertailun kärkeä. Pienituloisten tuloverotus on sen sijaan eurooppalaista keskitasoa.

Mutta tiedätkö itse, paljonko veroja maksat?

Salminen huomauttaa, että monen katse siirtyy sydän pamppaillen suoraan veroilmoituksen viimeiselle sivulle: onko luvassa lisäveroja vai palautusta? Sen jälkeen paperi unohtuu laatikkoon.

Yksi helppo keino pienentää maksettavan veron määrää ovat verovähennykset. Suurta osaa vähennyksistä, kuten matkakuluja, on osattava vaatia itse.

”Tilinauhan vilkaisu kerran kuussa ja veroilmoituksen läpikäynti kerran vuodessa eivät vie paljon aikaa, mutta ne herättävät kiinnostuksen veroasioita kohtaan”, kannustaa Salminen.

Kirkko-Jaakkola ja Salminen muistuttavat, että voimme kaikki vaikuttaa siihen, kuinka hyvin saamme maksamillemme veroille vastinetta. Ensiksikin kannattaa kouluttautua Suomessa mahdollisimman monipuolisesti, mieluiten yliopistotutkintoon asti. Jos hankit lapsia, käytä julkisia päivähoitopalveluita. Ja mieti, tarvitsetko aidosti omaa yksityis-autoa. Mitä enemmän käytämme julkista liikennettä, sitä paremmaksi se kehittyy.

Salminen muistuttaa, että pääkaupunkiseudulta löytyy mielettömästi mahdollisuuksia harrastaa ilmaiseksi tai tuetusti. Käy museoissa, uimassa, teatterissa. Nauti kulttuuripalveluista niin paljon kuin ehdit. Älä osta kirjoja, vaan lainaa ne kirjastosta.

”Voimme nauttia verovaroin tuotetuista palveluista täysillä, hyvällä omallatunnolla, sillä ne kuuluvat meille kaikille”, summaa Kirkko-Jaakkola.

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Lemmenloma Hangossa
3H+K Artikkeli
200 naapurin piha
3H+K Artikkeli
Terveisiä arjen sinertävästä valosta
3H+K Artikkeli
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä