Kahdeksas päivä on yksi kiinteistönvälitysalan suurimmista yrityksistä pääkaupunkiseudulla. Ammattitaitoisten välittäjien lisäksi meidät tunnetaan alan kovimpana digitaalisen markkinoinnin osaajana. Muista alan yrityksistä poiketen, markkinoimme aktiivisesti myynnissä olevia asuntoja asuntoportaalien ulkopuolella. Kattavan palveluvalikoimamme avulla tuomme parhaat puolet esille asunnostasi, jotta se erottuu edukseen asuntomarkkinoiden kovassa kilpailussa.

3H+K -artikkelit ovat Kahdeksas päivän julkaisemaa mielenkiintoista ja ajankohtaista sisältöä helpommasta asumisesta ja paremmasta arjesta asiakkaillemme. Jutut antavat inspiraatiota, ajatuksia ja ideoita aktiivisille kaupunkilaisille. Ne ottavat kantaa asumiseen liittyviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin, kannustavat vaikuttamiseen, parantavat kaupunkien yhteisöllisyyttä ja edistävät hyvää naapuruutta.

Toivotamme Sinulle inspiroivia lukuhetkiä!

210 neliön tunnelmallinen jugend-asunto meren äärellä Helsingin ydinkeskustassa kuulostaa ihanalta. Ja utopistiselta, ellei asuntoa hanki isommalla joukolla. Katajanokalla tyttärensä ja kolmen aikuisen kanssa asuva Arto Sivonen väittää, että yhteisasuminen on loistava ratkaisu paitsi nuorille myös erilaisissa elämänvaiheissa oleville aikuisille. Itse hän päätyi asumisratkaisuun puolivahingossa. 

Löydettyään Töölöstä tilavan vuokra-asunnon nelihenkiselle perheelleen, Sivonen ryhtyi vuokraamaan ylimääräistä huonetta satunnaisesti asuntoa tarvitseville kavereilleen. Myöhemmin perhe kokeili kimppa-asumista Ullanlinnassa, jossa isosta asunnosta vapautui osa tuttavien lähtiessä ulkomaille. Kun liitto päättyi eroon ja poika muutti kotoa, Sivonen suunnitteli asunnon ostoa tyttärensä kanssa. Tilaan tottuneena hän ei kuitenkaan voinut ajatella tyytyvänsä huomattavasti pienempään asuntoon tai muuttavansa pois ydinkeskustasta. Niinpä hän päätti etsiä mahdollisimman suuren asunnon. 

Tavoitteena ei ollut hakea ensisijaisesti edullisuutta, vaan parempaa elämänlaatua. Samalla rahalla voi saada huomattavasti enemmän tilaa ja upeamman asunnon, Sivonen kertoo. 

Hän sanoo, että yhteisasumiseen sopivia, tilavia huoneistoja on hieman hankala löytää. 

”Mutta Skattalla niitä on, koska harvalla perheellä on varaa vuokrata niitä yksin. Olimme onnekkaita, sillä asunnossamme on erinomainen pohja ja se on remontoitu laadukkailla materiaaleilla.”

Måndag-mainostoimiston ja Töölö-liikkeen perustaneen Sivosen (42), ja hänen 11-vuotiaan tyttärensä lisäksi yhteisön asukkaisiin kuuluvat Jan Zapasnik (35), Iiris Heikka (30) ja Hanna Lindberg (20). Asunnon yhteispinta-ala on 210 neliötä. Omien huoneiden lisäksi asukkaiden käytössä on iso yhteinen olohuone ja parveke, tilava keittiö, pari wc:tä ja kylpyhuone. Zapasnikin koirasta on tullut kaikkien yhteinen lemmikki.

”Ratkaisu on myös lapsen kannalta erinomainen. Yhteisöllisyyden kautta lapsi oppii sosiaaliseksi ja kokee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi, sillä kotona on lähes aina aikuinen paikalla.”

 

Yhdessä asuminen laajentaa luontevasti myös muiden tuttavapiiriä, sillä kun joku asukkaista kutsuu kotiin vieraita, ruokaa ja juomaa riittää yleensä kaikille. Varsinaisia sääntöjä talossa on vähän. Tärkeintä on, että asioista puhutaan suoraan ja avoimesti ja että kaikki saavat oman tilansa.

”Olen ihmisenä varsin sosiaalinen, mutta kaipaan silti välillä yksinoloa. Se ei ole ongelma, sillä kunnioitamme toistemme yksityisyyttä.” 

Asumismuodon hyviin puoliin kuuluu myös se, että tavaroita voi helposti lainata ja kierrättää, eikä kaikkea tarvitse ostaa itse. Jaetussa keittiössä ruokahävikkikin on minimaalinen. Suomalaista yhteiskuntaa suunnitellaan usein kaksilapsisen ydinperheen näkökulmasta, vaikka todellisuudessa asuminen on paljon monimuotoisempaa. Isoissa kaupungeissa 80 prosenttia talouksista on yhden tai kahden hengen talouksia, ja tulevaisuudessa yhä useampi sinkku tai vanhus asuu yksin.

Pienet asunnot ovat neliöhinnaltaan isoja kalliimpia, halusipa asunnon ostaa tai vuokrata. Etelä-Helsingissä reilun 20 neliön vuokrayksiöstä saa varautua maksamaan vähintään 700 euroa, kun taas  liki 200 neliön viisihuoneinen, saunallinen asunto irtoaa parhaimmillaan alle kolmella tonnilla. Kiihtyvä muuttoliike kasvukeskuksiin pitää asuntojen hinnat todennäköisesti nousussa myös tulevaisuudessa. 

Kalliista asuinkustannuksista huolimatta yhteisasuminen on herättänyt Suomessa huomattavasti vähemmän kiinnostusta kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Sivonen uskoo ilmiön liittyvän suomalaiseen luonteeseen. Arvostamme yksityisyyttä usein jopa pakonomaisesti.

”Sen sijaan, että naapuria pakoiltaisiin rappukäytävässä, olisi mukavaa vaihtaa kuulumisia. Toivon, että seuraavan sukupolven kaupunkilaiset oppivat ymmärtämään ja sietämään toisiaan nykyistä paremmin.”

Kun yhä useampi haluaa iästä ja perhekoosta huolimatta asua keskustassa, voivat yhteisölliset asuinratkaisut tarjota mahdollisuuden taloudellisesti kestävään ja sosiaalisesti mielekkäämpään elämään.

Sivonen itse haaveilee vielä huomattavasti suuremmasta asunnosta, johon mahtuisivat myös hänen vanhempansa ja muita eri-ikäisiä asukkaita vauvoista opiskelijoihin ja lapsiperheisiin. Yksityisasuntojen lisäksi rakennukseen voisi kuulua yhteinen olohuone, harrastustiloja ja terasseja.

Ideaaliratkaisuna Sivonen pitää tilaa,
jonka huoneistokokoja voisi muunnella perheen kasvun tai pienenemisen mukaan. Yhteisö rinnastuisi entisajan perhe- ja pihayhteisöihin, joiden elinpiiri oli paljon ydinperhettä laajempi. Vanhempien kannalta järjestely olisi ihanteellinen, sillä lapset saisivat seuraa toisistaan, peräänkatsojia riittäisi eikä ikääntyviä isovanhempia tarvitsisi tuupata laitokseen. 

”Tällaisen elämäntavan mahdollistaminen olisi sijoittajille ja rakennuttajille erinomainen tilaisuus.”

Yksi visio yhteisasumisesta toteutuu parhaillaan Helsingin Hermannissa, jossa viisi perhettä pääsee muuttamaan kevääseen mennessä uuteen kotiin. Yhdessä hankittuihin kiinteistöihin kuuluu kolme Helsingin vankilan naapurissa sijaitsevaa suurta puutaloa. Asuntojen koot vaihtelevat, mutta keskimäärin jokainen perhe saa käyttöönsä noin 100 neliötä. Vankilahenkilökunnan asuntoina toimineet puutalot tarjoavat tunnelmallisen pihapiirin, joka on kuin pala kadonnutta kulttuurihistoriaa, vain kivenheiton päässä Sörnäisten palveluista.

”Ajatuksemme on, että suojaisella pihalla lapset voivat juosta vapaasti kuin Melukylässä. Olemme suunnitelleet pihamaalle kesäksi yhteisviljelmiä sekä ruoan hankkimista lähituottajilta yhteiseen jääkaappiin. Piharakennukseen on tarkoitus rakentaa pienpanimo”, valokuvaaja Osmo Puuperä kertoo.

Yhteisrakentamisen kiinnostus on varovaisessa kasvussa, ja myös Helsingin kaupunki on edistänyt asiaa arpomalla vuokratontteja perheryhmien rakennettavaksi. 120 neliön Helsinki-pientalo nousee vuokratontille noin 300 000 eurolla. Niitä on yhteisrakennettu muun muassa Puistolaan ja Maunulaan.

Puuperä kiinnostui yhteisrakentamisesta, kun kasvava kalliolaisperhe oli vuoden ajan etsinyt uutta asuntoa. Käpylän ja Kumpulan puutalot viehättivät, mutta vuokratontteineen ne tuntuivat turhan hintavilta. Uusissa kerrostaloasunnoissa taas ei ollut samanlaista henkeä. Persoonattomiin uudisrakennuksiin verrattuna Hermannin kiinteistöt vaikuttivat upealta mahdollisuudelta, jonka lisäetuihin kuului vahva yhteisöllisyys.

Vaikka vanhoihin taloihin liittyvät riskit hieman huolestuttivat, tuttavajoukko päätti jättää tarjouksen. Luottamusta lisäsi se, että arkkitehti-, rakennus- ja kiinteistöosaamista löytyi omasta takaa. Projektin vetovastuun otti arkkitehti Vesa Humalisto, joka itse muuttaa yhteen asunnoista. 

”Näen projektin ammatillisesti erittäin kiinnostavana ja samalla iloitsen siitä, että saan naapureikseni samanhenkisiä ihmisiä, jotka haluavat rakentaa ja kehittää yhdessä asuinyhteisöämme”, Humalisto sanoo. 

Uudisrakennuksen viimeistelyssä voi olla vaikeaa käyttää esimerkiksi erikoisempia materiaaleja.

”Nyt jokainen meistä voi remontoida kodistaan sellaisen kuin haluaa, tietenkin vanhan talon henkeä kunnioittaen”, Humalisto toteaa.

Kun tarjous ryhmän yllätykseksi hyväksyttiin, jäsenet tekivät ensimmäiseksi osakassopimukset, joilla keskinäiset asiat sovittiin selkeästi. Samalla laadittiin projektisuunnitelma kauppaan kuuluvan, viereisellä tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen entisöinnistä sekä normaali pitkän tähtäimen suunnitelma jo kunnostetun taloyhtiön korjaus- ja huoltotarpeista.

Tulevan vuoden aikana arkkitehti Onni Tarjanteen 1921 suunnittelema puutalo on tarkoitus peruskorjata ja entistää ulkoasultaan kaupunginmuseon ohjeiden mukaan. Koska asuintilaa valmistuu yli omien tarpeiden, voidaan sitä myydä ja kattaa siten taloyhtiön kuluja. Lisätuloja taloyhtiö kaavailee saavansa kunnostamalla kerhohuoneen yhteiseksi oleskelu- ja vierashuoneeksi ja vuokraamalla sitä satunnaisesti ulkopuolisille.

Merkittävää säästöä syntyy myös siitä, että osan suunnittelusta ja projektijohdosta ryhmä voi hoitaa itse, ja remontteihin kuuluvia toimenpiteitä teetetään samaan aikaan useampaan asuntoon. 

”Me kaikki arvostamme ekologista elämäntapaa, mikä näkyy valinnoissamme. Suosimme rakentamisessa ja asumisessa energiatehokkaita ratkaisuja”, Puuperä sanoo. 

Ihanteellista hänen mukaansa olisi, jos talon voisi lämmittää maalämmöllä. 

”Uskon kuitenkin, että suurin ekotekomme on antaa vanhoille kiinteistöille uusi elämä. Ilman huolenpitoa ne rapistuisivat nopeasti.” 

8 X KIMPPA-ASUMISESTA

Kysyimme lehden haastateltavilta ja tekijöiltä, miten yhteisasuminen tai -omistaminen heidän elämässään näkyy.

Venla Pöyliö, toimittaja, Helsinki (s. 32)

”Asun kahden läheisen pikkuserkkuni kanssa. Palkitsevinta on ilojen, murheiden, harrastusten, ajatusten ja aterioiden jakaminen. Silti omaa rauhaa saa, kun sitä kaipaa. Ostan kukkia kämppistenkin iloksi ja haudutan aamulla riisipuuroa hiirenhiljaa, jotta he voivat herätä sen tuoksuun.”

Jussi Särkilahti, valokuvaaja, Helsinki (s. 11, 40, 44)

”Liputan kimppa-asumisen puolesta varsinkin opiskeluaikana ja sinkkuelämässä. Kodin jakaminen toisten kanssa tekee hyvää itsetuntemukselle, kärsivällisyydelle ja mielenterveydelle.”

Anne te Velde-Luoma, professional organizer, Amsterdam (s. 40)

”Vanhaa volvoamme käyttävät myös kahdet naapurit, me taas lainaamme heiltä puutarhatyökaluja sekä tuoleja ja laseja isompia juhlia varten. Helsingissä ollessani jaan kämpän siskoni kanssa, se on ihanaa.”

Pauliina Mäkelä, kuvittaja, Turku (s. 66)

”Olen harkinnut yhteisauton hankkimista, myös yhteinen viljelypalsta sekä jaettu työhuone kiinnostavat. Asumme vanhassa puutalokorttelissa, jossa on yhteinen sisäpiha ja facebook-ryhmä. Yhteisöllinen taloyhtiö luo mahdollisuuksia yhteishankintoihin ja edistää sosiaalisuutta.”

Laura Friman, toimittaja, Turku (s. 46, 72)

”Koti on lempipaikkani maailmassa, mutta se ei ole pyhä. Perheeni on ilmoittautunut turvapaikanhakijoiden kotimajoittajaksi. Odotamme tietoa siitä, kenen kanssa saamme jakaa arkea seuraavat kuukaudet.”

Johanna Lassy-Mäntyvaara, toimittaja, Tampere (s. 64)

”Siskoni vieraillessa olen miettinyt, miten kätevää olisi asua toisen lapsiperheen kanssa. Voisi jakaa esimerkiksi urheiluvälineitä, kasvatusideoita, ruokahetkiä, saunavuoroja, lehtitilauksia ja auton. Unelmoin talosta, jossa perheillä olisi omat tilat mutta yhteinen sauna- ja oleskelutila.”

Antti Sepponen, reprografi, Helsinki (s. 1–84)

”Taloyhtiön yhteinen kellariverstas ja jaetut perustyökalut puuntyöstöön olisivat luksusta. Pienet nikkaroinnit, taulunkehystykset, tuolinkorjaukset sun muut hoituisivat helposti. Edellytyksenä olisi hyvä suunnittelu laitehankinnoista, paikkojen kunnossapidosta ja vastuukysymyksistä.”

Anna Väre, toimittaja, Helsinki (s. 66)

”Yhteen muuttaminen on erikoinen tapa tutustua ihmisiin. Se paljastaa asioita, jotka muuten jäisivät salaisuuksiksi. Enää tuskin muuttaisin yhteisasuntoon, koska se ei ole taloudellisesti tarpeellista. Olisi silti kiva, jos talossamme olisi yhteisiä tiloja, joissa voisi viettää aikaa naapureiden kanssa.”

 

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

200 naapurin piha
3H+K Artikkeli
Kahdeksas päivä myy asuntosi!
Blogikirjoitus
Miten kulutamme sähköä viisaammin?
3H+K Artikkeli
Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö!

Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Autamme Sinua mielellämme.

Ota yhteyttä