Lehdistön ja tilaston ero on ennen kaikkea siinä, että uusien asuntojen kaupoista tilastoidaan vain murto-osa eli ne, joka annetaan välittäjien tehtäväksi. Suurimman osan uudistuotannon kaupasta tekevät rakennusyhtiöt itse ja tieto siitä jää vain niille. Kun rakennetaan paljon ja asunnot käyvät myös kaupaksi, tilastoimaton myynti voi olla suurtakin, kuten tällä hetkellä ilmeisesti on tilanne.

Jos kuitenkin pysähdymme sen äärelle, minkä tilastojen valossa varmasti tunnemme, eli käytettyjen asunnon kauppaan, jota suurin osa kaupasta kuitenkin on, muuten tasaiselta näyttävien käyrien joukosta paljastuu yksi muutos, joka muistuttaa sitä kuuluisaa lätkämailaa: Helsingissä sijaitsevien yli 500.000 euron asuntojen myyntimäärä on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana yli 50%.

Hintaryhmittäin nousu on ollut rajuinta 500.000–600.000 maksavissa asunnoissa sekä erityisesti viimeisen vuoden aikana 700.000–800.000 euroa maksavissa. Viimeksi mainitussa ryhmässä Helsingissä kauppojen määrän kasvu on ollut viimeisten 12 kuukauden aikana 88,5%, kun esimerkiksi 100.000-200.000 maksavien asuntojen kaupat ovat vähentyneet -6,8% ja 200.000–300.000 maksavien kaupat ovat kasvaneet vain nihkeät 3,5%.

Vauraissa perheissä asumisen paineet kanavoituvat nyt vanhojen osakehuoneistojen kauppoihin kanta-Helsingissä, kun taas keskituloinen enemmistö taitaa purkaa niitä pikemminkin Ikeassa.

Kuluvana vuonna tehdyistä 100 kalleimmasta kaupasta Helsingissä 77% tehtiin kantakaupungissa, loput Munkkiniemessä, Lauttasaaressa ja Kulosaaressa. Ja mitä ylemmäs mennään sitä pienemmälle alueelle kaupat tiivistyvät: 80% kaikista Suomessa tehtävistä miljoona-asuntokaupoista tehdään pääkaupungissa ja näistä 90% kanta-Helsingissä. Ja miltei kaikki kalleimmat käytetyt asunnot ovat iältään satavuotiaita tai vanhempia.

Myös Espoossa kalleimpien asuntojen kauppa on piristynyt, mutta on rakenteeltaan kovin toisenlaista kuin Helsingissä. Espoon 100 kalleimmasta myydystä asunnosta vain 4 kappaletta sijaitsee kerrostalossa. Vantaalla kalliiksi luonnehdittavaa kategoriaa ei ole.

Kansantaloutemme on lopulta selvässä kasvussa, mutta asuntokaupassa se näkyy vain kalliissa päässä. Perustellun tulkinnan siitä, mistä tämä johtuu, voi tehdä vasta vuosien kuluttua. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että varakas kansanosa luottaa tulevaisuuteensa, mutta keskiluokka ei. Vaikka 8.päivä välittääkin koko joukon juuri kalliimpien hintakategorioiden asuntoja, kokonaisuutena nykyinen tilanne ei ole se, jonka kiinteistövälittäjä haluaisi nähdä. Suuret volyymit ovat pääkaupunkiseudulla 300.000–500.000 euron välissä ja tuossa ryhmässä on ainakin tilastoitujen kauppojen valossa huolestuttavan hiljaista.

Aikaisemmissa taloussykleissä, joissa olen ollut mukana, tilanne on ollut siltä osin sama, että pitkän hiljaisen kauden jälkeen kalleimpien asuntojen kauppa on elpynyt ensimmäiseksi. Mutta keskihintaiset asunnot ovat seuranneet noin vuoden viiveellä perässä. Nyt varakkaat ovat tehneet kiivaasti ostopäätöksiä jo pari vuotta, mutta normiporukka on edelleen lähtötelineissä.

Sekä yhteiskunnallisesti että liiketaloudellisesti tämän alan jännittävin luku on lähikuukausien ajan kaupankäynti 300.000–500.000 euroa maksavilla asunnoilla. Siitä voi lukea, vanhvistaako tämä nousukausi enemmistöä, kuten aikaisemmin on ollut tapana, vai onko keskiluokan epävarmuus muuttunut rakenteelliseksi.

Lue täältä syksyn tuore markkinakatsaus!

JUSSI KARPPINEN

Kahdeksas päivä Oy:n toimitusjohtaja. Hän ajaa työsuhdeautolla ja häpeää sitä, ettei vaihtanut sähköautoon edellisen leasing-sopimuksen umpeuduttua.

Tilaa Kasipallo suoraan sähköpostiisi TÄSTÄ!
Uusi blogi kirjoitus ilmestyy kerran kuukaudessa.

Lue lisää Kasipallo blogin kirjoituksia.

Ota yhteyttä

Kahdeksas päivä Oy
Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo
info@kahdeksas.fi
Lähetä viesti, niin olemme sinuun yhteydessä pikimmiten

Tätä katsoneet katsoivat myös näitä

Sundsbergin Solaris uudiskohde myynnissä!
Blogikirjoitus
Verhot auki
3H+K Artikkeli
Verosuunnittelu on jokaisen oikeus
3H+K Artikkeli